Pelkistys ja kuviointi
Kun tahdotaan selvittää, mitä harmonioita esimerkiksi orkesterikappaleessa on, voidaan tekstuuri pelkistää yksinkertaisempaan muotoon. Pelkistyksessä eli reduktiossa harmoniat on usein käytännöllisintä esittää neliäänisenä satsina, koska siinä nelisoinnutkin näkyvät täydellisinä. Oktaavialoja ja ylempien stemmojen (etenkin väliäänten) järjestystä voidaan muuttaa pelkistyksessä, mutta basso säilytetään samana.
Esimerkin harmoniat on pelkistetty neliääniseksi satsiksi.
Mozart: Sinfonia 35 (KV 385), II osan alku
Edellisessä esimerkissä melodia (1. viulu) erottuu selvästi sointutaustasta: melodian rytmi on monipuolisempi kuin säestävissä stemmoissa, ja melodiassa esiintyy myös sointuihin kuulumattomia säveliä. Melodiaa kuvioivia, sointuihin kuulumattomia säveliä kutsutaan hajasäveliksi.
Esimerkissä melodiaa kuvioivat hajasävelet on ympyröity.
Ah, non lasciarmi, no
Melodiaa voidaan kuvioida myös sointuun kuuluvilla sävelillä. Esimerkissä myös säestys perustuu kuviointiin: sointutaustaa on elävöitetty murtosointutekstuurilla.
Rondo C-duuri-sonatiinista
Pelkistys ja kuviointi ovat oikeastaan vastakkaisia toimenpiteitä: pelkistyksessä musiikkia yksinkertaistetaan, kuvioinnissa melodiaa koristellaan tai tekstuuria monipuolistetaan.
Fantasia d-molli, KV 395, tt. 12-15
Kirjoita tyhjälle viivastolle neliääninen pelkistys.
 Tulostettava versio |