Tehtävien toteutus

Koritehtäviä tehtiin muutaman viikon aikana kevätlukukauden loppupuolella. Tehtävien numerointi palvelee tässä monisteessa vain visuaalista selkeyttä: tehtäviä suoritettiin opettajien kulloinkin harkitsemassa järjestyksessä. Muutama tehtävä sovittiin kullekin tunnille läksyiksi, mutta tehtävätyyppien tultua tutuiksi oppilaat saivat halutessaan keräillä tehtäviä myös nopeampaan tahtiin. Lapset suorittivat tehtäviä tuntien alussa toisten kuunnellessa ja saivat aina samalla merkinnän monisteeseensa. Toisten suoritusten kuuntelu palveli kuuntelijoidenkin oppimista. Kori kulki lapsen mukana ja kertoi samalla vanhemmillekin, mitä tunneilla on tehty, minkä lisäksi opettajankin on tietysti hyvä pitää kirjaa eri lasten suorituksista. Ajatus oli, että suoritus perustuu pidemmän aikavälin osaamiseen kuin kertasuoritukseen ja että myös lapsen hallitsemaa musiikkiohjelmistoa tulee näkyviin. Toisaalta suorituksen lienee mielekästä kuitenkin tapahtua sen verran rajatulla aikavälillä, että oppilas selvästi hallitsee asiat kerralla, ja myös jo suoritettujen osuuksien kertaamista on hyvä sisällyttää tunteihin. Rajallista aikaa varmasti puoltaa sekin, ettei merkintöjen keräily saa myöskään suhteetonta painoarvoa: opetuksesta ei toki ole tarkoitus tehdä pelkkää suorittamista.

Arviointi merkitsi tässä vaiheessa sitä, että kukin suoritus joko katsottiin tehdyksi ja merkittiin monisteeseen tai lasta pyydettiin vielä tarkistamaan sovittu asia seuraavaksi tunniksi. Kurssin lopuksi käytiin lisäksi kunkin oppilaan kanssa lyhyt henkilökohtainen keskustelu, jossa todettiin, minne asti oli päästy, kysyttiin lapsen omia kokemuksia ja sovittiin jatkamisesta seuraavan vuoden ryhmässä. Kaikkiaan pyrimme selviämään käyttämättä enempää aikaa kuin mitä oli vaadittu perinteiseen tenttiarviointiin: palautetapaaminen vastasi perinteisten suullisten suoritusten ajankäyttöä, ja koritehtävät toisaalta palvelivat opetusta, toisaalta korvasivat kirjallisen tentin.

Tarkoitus on tässä esitellä nimenomaan korin ideaa, ei niinkään juuri kyseisiä tehtävätyyppejä. Koriinhan voisi periaatteessa sisällyttää hyvin monenlaisia tehtäviä. Oleellista on, että se antaa rajallisessakin opetusajassa mahdollisuuden vuorovaikutteiseen suoritustilanteeseen, oppilaan oman soittimen käyttöön ja ohjelmiston korostamiseen kertasuorituksen sijaan. Esimerkiksi yhteismusisointia voisi ottaa huomioon enemmänkin, vaikka tässäkin monisteessa esimerkiksi rytmisommitelmia toki voi esittää vaikkapa pareittain ja kaanonina.

Hiukan taustaa tässä esitettyihin tehtävätyyppeihin:

Nuoteista laulaminen tapahtui oppilaiden omasta kirjasta. Koriin voi toki sisältää kaikenlaisia muitakin kirjasta tehtäviä harjoituksia, joiden edistymistä halutaan seurata.
Sävellajien kohdalla halusimme kiinnittää huomiota nuotinnimien osaamiseen sekä nuottikuvan että kunkin oppilaan oman soittimen yhteydessä. Kuvan moniste piirrettiin ryhmälle, jossa oli paljon pianonsoittajia, joten pianon koskettimet esiintyvät kuvissa. Laulujen soittamisella pyrittiin siihen, että lapsi ymmärtää sävellajit materiaalina, jota käytetään musiikissa, ja samalla tulee kerratuksi ohjelmistoa tässäkin muodossa. Toisaalta haluttiin rohkaista lapsia omien melodioiden keksimiseen. Etumerkinnät piirrettiin taululle, ja tämän tehtyään lapsi sai aina merkinnän monisteeseen kunkin sävellajin kohdalle.
Monisteessa on esitetty sävellajit kahteen etumerkkiin asti. Yhteyksiä oppilaan soitonopiskeluun voi toisaalta lisätä niinkin, että vaihtoehtoja on tarjolla enemmän, ja oppilas voi valita tietyn määrän sävellajeja. Näin voidaan ottaa huomioon sävellajien erilaisia opiskelujärjestyksiä eri soittimilla. Nykyäänhän soitintenkin kurssisuorituksissa sävellajien opiskelujärjestykseen on jätetty väljyyttä.
Pidimme ulkoa osatun lauluohjelmiston kartuttamista yhtenä tärkeänä tavoitteena sinänsä, ja lisäksi laulujen solmisoiminen ulkoa, laulaminen nuotinnimin tai tapaileminen soittimella palvelevat säveltapailuharjoittelua. Ryhmässä käytettiin relatiivista solmisointia, ja laulumelodioita opeteltiin myös näyttämään ”sormiviivastolta”, missä viisi sormea edustavat viivaston viittä viivaa.
Rytmin lukemista ja kirjoittamista harjoiteltiin monessa eri muodossa, ja koriin valittiin omien rytmisommitelmien kirjoittaminen. Näitä oli ryhmässä tehty runsaasti pitkin vuotta, joten tässä tehtäviä on enää niukasti.
Intervallien ymmärtäminen pyrittiin sekin yhdistämään viivaston lisäksi nuotinnimiin ja soitinten otejärjestelmään.

Kevätkori palveli meillä siis 1/3:n osasuorituksena. Kuvan monisteesta esimerkiksi puuttuvat melodiankirjoitustehtävät. Tässä ryhmässä oppilaiden kirjoitusvalmiudet antoivat mahdollisuuden tehdä niitä runsaasti myös vihkoihin, jolloin tulokset olivat siellä näkyvissä. Nuotinnettujen melodioiden keräilyllekin voisi hyvin varata paikan koriin, erityisesti siinä tapauksessa, että kirjoittamista ensisijaisesti on harjoiteltu taululle tai viivastolevyille. Laulujen näyttäminen sormiviivastolla ja tapailu soittimella tukevat nekin kuitenkin melodiankirjoitusvalmiuksia. Myös rytminlukua harjoiteltiin tavalliseen tapaan korin ulkopuolelta.

Pedagogisia näkökohtia

Muuntelun mahdollisuuksia

Tulostettava versio