Konsonanssi ja dissonanssi

Jännitteiset ja vakaat intervallit

Tonaalisessa musiikissa tietyt intervallit kuulostavat jännitteisiltä ja pyrkivät voimakkaasti etenemään vakaampaan intervalliin. Jännitteisiä intervalleja kutsutaan dissonansseiksi, vakaita konsonansseiksi. Dissonanssit siis purkautuvat konsonansseille. Esimerkkikappeleessa dissonanssin purkaus konsonanssiin muodostaa "huokausaiheen".

O cessate di piagarmi

[nuottiesimerkki]

Merkitse dissonanssit

Konsonoivia intervalleja ovat terssit, kvintit, sekstit ja oktaavit. Dissonoivia intervalleja ovat sekunnit, tritonus ja septimit sekä kaikki ylinousevat ja vähennetyt intervallit. Kvartti on rajatapaus: se on dissonanssi suhteessa alimpaan ääneen eli bassoon. Sen sijaan ylempien äänten välinen kvartti on konsonanssi.

Tunnista ylä- ja alaäänen väliset intervallit
Merkitse dissonoivat intervallit

Koska meillä on joulu
Piiri pieni pyörii
Kotiseutu peräpohjolassa
Mozart: Pianovariaatiosarja F omasta teemasta, teema
Heidenröslein (I→II2)
Maamme: 4-3

Kuunteluharjoitus SPEKTAAKKELI?

Kuuntele ja merkitse dissonanssit nuottiin.

[pelkkä rytmi näkyvissä]

Paljon onnea vaan
Kreisler: Rondino
esimerkki, jossa dissonansseja sekä heikoilla että vahvoilla tahdinosilla

Huom! Myös esimerkki tilanteesta, jossa dissonanssi ei purkaudu heti.

Pidätys

Melodian kuvioinnista voi aiheutua dissonansseja sekä vahvoille että heikoille tahdinosille. Dissonanssit tulevat selvimmin esiin, kun ne sijoittuvat vahvoille tahdinosille. Mitkä edellisten esimerkkikappaleiden dissonansseista ovat painokkaimpia?

Vahvoille tahdinosille sijoittuvat dissonanssit ovat usein pidätyksiä. Pidätyksessä toisen stemman paikallaan pysyvä sävel muuttuu dissonoivaksi toisen stemman liikkuessa. Kun dissonoiva sävel sitten liikkuu sekunnilla alaspäin, dissonanssi purkautuu konsonanssille.

nuotti

Pidätysketju

Pidätysketjussa pidätyksiä on useampia peräkkäin, jolloin dissonanssit ja konsonanssit vuorottelevat.

Laulajat jaetaan kahteen stemmaan. Ryhmä A laulaa alaspäistä asteikkoa ja ryhmä B alempaa stemmaa rinnakkaisissa seksteissä.
Ylempi stemma (A) jättäytyy jälkeen neljäsosan verran, jolloin tuloksena on septimien ja sekstien vuorottelu.
Dissonoivat tilanteet voidaan laulaa eri tavulla kuin konsonoivat (esim. duu ja daa).
Kokeile samaa myös aloittaen rinnakkaisesta terssikulusta. Vuorottelevat intervallit ovat tällöin kvartteja ja terssejä.

nuotti

Pidätysketjun haastava variantti

Oppilaat laulavat nousevaa sekuntipidätysketjua, jossa stemmat hyppivät toistensa yli purkaussäveleltä.

nuotti

Lauluharjoitus

Harjoitellaan tavanomaisimpia dissonanssien purkauksia: sekunti purkautuu terssiin, septimi sekstiin ja kvartti terssiin.

Oppilas A laulaa vapaasti valitsemansa sävelen.
Oppilas B laulaa tämän ylä- tai alapuolelle dissonoivan sävelen.
A tai B purkaa dissonanssin seuraavan esimerkin mukaan.

Analyysiharjoitus

Tutki dissonanssien purkauksia aiemmissa esimerkeissä sekä ohjelmistossa.

Täydennystehtävä

Laula bassostemma
Soita basso ja laula merkityt melodiakaarrosten aloitus- ja lopetussävelet
Soita basso ja laula koko melodia. Kiinnitä huomiota merkittyihin dissonanssi- ja purkauskohtiin.
Tunnista merkityt intervallit ja opettele laulamaan kukin niistä alhaalta ylöspäin

[nuottiesimerkkinä Mozart: Fantasia pianolle d. nuottiesimerkkiin merkitty melodiankaarrosten aloitus- ja lopetussävelet (?) sekä muutamia dissonansseja ja purkauksia.]

Pelkistysharjoitus

Tässä on samasta Mozartin fantasiasta kaksi pelkistettyä versiota.Katso ensin nuottikuvaa ja pohdi, kumpi on toimivampi. Kuuntele sitten esimerkit: mitä huomaat?

[nuottiesimerkki Mozart: Fantasia (Toisessa versiossa onjätetty pois dissonanssit, toisessa purkaukset) ehkä Annan tehtävä?]

Lauluohjelmistoa

Harjoittele laulut opettajan säestäessä toonika-, subdominantti- ja dominanttisoinnuilla.
Ympyröi nuottiin iskulliset hajasävelet.
Kuuntele soinnut ja kirjoita ne nuottiin TAI soinnuta kappale itse.

Böömiläinen kansansävelmä

nuotti