Sibelius-Akatemia
Aleatori etusivu

7. Kuunteluopas

Kun edelliset kohdat on käsitelty, oppilaat voivat käyttää seuraavaa kuunteluopasta ja harjoitella kuvaamaan kuulemansa teoksen eri piirteitä. Jotkut kuunteluoppaan kohdat, kuten rytmi, ovat jääneet vähemmälle huomiolle, mutta kaikkea voi täydentää opettajan harkinnan mukaan.

Seuraava jaottelu pyrkii lähestymään teoksia kuulohavainnosta syntyvien vaikutelmien pohjalta. Jaottelun tarkoituksena on tarkastella myös sellaisia musiikin piirteitä, joihin huomio ei välittömästi kiinnity. Kuunteluopasta voi käyttää myös siten, että antaa oppilaille tarkkailtavaksi vain osan oppaan kohdista.

1900-luvun musiikkia on toistaiseksi tarkasteltu enimmäkseen teosten teoreettisten kuvausten pohjalta. Kuulonvaraisen hahmottamisen ja omien kokemusten ottaminen "vakavasti", jopa kurssin arvosanan määrääväksi tenttitehtäväksi, saattaa aiheuttaa opiskelijoissa epävarmuutta. Kuuntelemalla saavutetaan harvoin aukottoman varmalta tuntuvaa tietoa. Varma tieto ei olekaan tämän kuunteluoppaan päämääränä. Opiskelijoita on syytä kannustaa löytämään oma tapansa kuvata musiikkia, käyttää sanoja, kuunnella itseään. Seikat, jotka musiikissa jättävät "epävarman tunteen" saattavat usein olla portteja teosten tarkempaan erittelyyn, eikä suinkaan opiskelijan oman huonommuuden ilmentymiä.

1 Teoksen luonne, välittömät vaikutelmat

  • Tempo
  • Pulsaatio, rytmiikka
  • Yleissävyltään tuttu vai outo, perinteinen vai vieraampi
  • Vaikutelmat, esim.:
  • jännitteen tuntu,
  • kompleksisuus - yksinkertaisuus
  • "tunteellisuus" - "rationaalisuus"
  • teoksen herättämät tunnelmat, tunteet
  • tilan tai liikkeen mielikuvat
  • muut mahdolliset mielikuvat, tarinat

2 Esityskokoonpano

  • Minkälaisia ääniä? Äänten lähde?
  • Perinteiset soittimet / uusia ääniä
  • Nauha- tai elektronimusiikki
  • Soittotavat
  • Perinteiset
  • Uusia sointeja synnyttävät (mm. huiluäänet, Flatterzunge)

3 Mahdollinen teksti

  • Äänteitä / tekstiä

4 Tekstuuri

  • Jatkuvuus / epäjatkuvuus
  • Sävelkeskiön, painopisteen tuntuu / hajoava sävelistö
  • Tonaalinen / modaalinen / atonaalinen / muu
  • Ääntilan jäsentyminen
  • Jokin perinteinen tekstuurityyppi (esim. melodia ja sointusäestys)
  • Kenttä
  • Melodia, linja, nauha
  • Pistemäinen
  • Tauot

5 Soinnillinen yleisilme

  • Dynamiikka
  • Oktaavialat, rekistraalinen asettelu
  • Harmonian ja intervallien laatu
  • Yleinen dissonoivuus / konsonoivuus
  • Kolmi- ja nelisoinnut ym. tersseille rakentuvat soinnut
  • Kvarttisoinnut
  • Klusterit ym.
  • Äänten ja soinnin osuus teoksen hahmottumisessa

6 Alkujen ja loppujen hahmottuminen

  • Tonaaliset tai modaaliset kadenssit
  • Tauot
  • Äänten massa
  • Rekistraalinen sijoittelu
  • Ambitus (ääniala)
  • Dynamiikka
  • Jokin muu seikka, joka jaksottaa musiikkia

7 Havainnot muodosta ja teoksen sisäiset samankaltaisuudet

  • Mistä piirteistä rakentuu teoksen sisäinen yhdenmukaisuus?
  • Läpisävelletty vai kertautuvia piirteitä
  • Minkä musiikillisten piirteiden varassa muoto tuntuu hahmottuvan?
  • Siirtymät, muuntumiset, taitteet
  • Kontrastit
  • Variaatiot
  • Suhde vanhoihin muototyyppeihin (AB, sonaatti, fuuga, rondo ...)

8 Teoksen tekstuurin suhde vakiintuneisiin tyyleihin

  • Kerroksellisuus (polyfonia), lineaarisuus (homofonia)
  • Suhde olemassaoleviin tyyleihin
  • Korostettu sointi
  • Korostettu rytmiikka
  • Kansanmusiikki / maailmanmusiikkivaikutteinen
  • Varhaisemman musiikkityylin hyödyntäminen tai muistuma
  • Cross-over-piirteet jne.

9 Yleistä luonnehdintaa

  • Arviot teoksen lajista, säveltäjästä, sävellysajankohdasta, maasta, tyylistä, mahdollisesta käyttötarkoituksesta ym.
  • Sävellyksen yksilölliset piirteet
  • Huomiot tulkinnasta, esityksestä, äänityksestä
  • Heränneiden kokemuksien ja mielikuvien luonnehdintaa (vrt. 1-kohta)
  • Omat mieltymykset / teoksen koskettavuus
← 6. Tyylit ja -ismit & kansan- ja maailmanmusiikki

Tulostettava versio