Sibelius-Akatemia
Aleatori etusivu

1. Oppilaat aktiivisiksi

Ranskassa käytetään lukioissa, musiikkiopistona opinnoissa sekä yliopistoissa musiikin kuuntelun tukena Georges Guillardin kirjoittamaa opasta Manuel pratique d'analyse auditive (Guillard, 1982). Kirjoittaja, Sorbonnen (Paris IV) opettaja, toteaa oppaansa lyhyessä esipuheessa: "Keskittynyt, pohtiva, analyyttinen teoksen kuuntelu (joka voi mainiosti yhdistyä herkkiin ja tunteellisiin vaikutelmiin) herkistää kuuloa, teroittaa huomiokykyä, vahvistaa muistia, rikastaa vertailukykyä. "(Guillard 1982, 7)

Guillard esittelee oppaassaan erityisesti 1600-1800-lukujen musiikin piirteisiin pureutuvan kuuntelumenetelmän, joka tähtää siihen, että opiskelijat osaavat perustella oman tulkintansa kuullun teoksen aikakaudesta, tyylistä, muodosta ja säveltäjästä.

Ranskassa musiikin kuuntelulla on erilaiset perinteet kuin meillä. Kuunteluun perustuva suullinen tai kirjallinen analyysi on tehtävävaihtoehto jopa ylioppilaskirjoituksissa. Kuuntelutehtävä kuuluu myös opettajanpätevyyden antavaan tutkintoon, joka suoritetaan varsinaisten musiikin (yliopisto-) opintojen päätteeksi. Musiikin kuuntelu kuuluu myös joidenkin yliopistojen musiikitieteen laitosten opinto-ohjelmaan. Tenttivastaukseen kuuluu neljä kohtaa: (1) tarkka luonnehdinta teoksen tyylistä, koulukunnasta tai aikakaudesta, (2) mahdollisimman yksityiskohtainen kuvaus soittimista, (3) teoksen muodon analyysi, myös tärkeimpien teemojen kirjoittamien nuotein, sekä (4) esityksen ja äänityksen kommentointi.

Oppaan ohjaus putttuu myös varsin käytännöllisiin seikkoihin. Pulpetille varataan oppaassa liitteenä oleva "kuuntelulista" eli luettelo seikoista, joita kommentoidaan, äänirauta sävellajien tunnistamiseen, nuottipaperia ja kolmeen sarakkeeseen jaettu paperi, johon merkitään eri kuuntelukertojen huomiot. Opiskelijat kuulevat teoksen kolme kertaa 15 minuutin välein ja saavat lopuksi 30 min. kirjoitusaikaa. Ensimmäisellä kuuntelukerralla kirjataan yleiset huomiot kuullusta teoksesta ja merkitään nuoteille tärkeimmät teemat ja rytmihahmot. Seuraavan kirjoitustauon aikana pohditaan teosta "kuuntelulistan" mukaan ja perustellaan alustavasti oma aavistus teoksen tyylikaudesta ja teoksen luonteesta. Toisella kuuntelukerralla täsmennetään huomioita sekä varmistetaan näkemys tyylikaudesta, tarkkaillaan modulaatioita ja erityisesti epävarmoja havaintoja. Kolmannella kerralla täydennetään teemojen notaatiota ja lopuksi laaditaan kuvaus teoksesta.

Opiskelijat saavat jopa yliopiston tenteissä esillä seuraavan kuuntelulistan kommenttiensa tueksi. Kuuntelulista on kirjassa irrallisella sivulla, jonka kääntöpuolella on "analyyttinen muistilista", pieni musiikkitermien aakkosellinen sanasto. Jokaisessa sanassa ja kuuntelulistan kohdassa on viite oppaan sivuun, jolla on asiaa valottava tietoisku.

Guillardin laatima kuuntelulista on sisällöltään seuraavanlainen:

Peruselementit, välttämättömät pohdinnan aiheet

  1. Tempo: jatkuva vai epäjatkuva?
  2. Rytmi: kaksi- vai kolmijakoinen? Marssi, tanssi tai muu karakteristinen rytmi?
  3. Sävellaji: moodi, sävellaji, tärkeimmät modulaatiot (rinnakkaisävellaji, muunnossävellaji, terssisuhteisuus, dominantti, välidominantti)
  4. Esityskokoonpano: solisti (myös erityiset soittotekniikat, erityisefektit jne.), orkesteri (minkälainen: kamari-, sinfonia-, klassinen, romanttinen, moderni jne), laulu: solisti (äänityyppi), yhtye (montako ääntä) kuoro (minkälainen)
  5. Dynamiikka: kokonaisuus, kontrastit, nyanssien keskinäinen suhde
  6. Teemat: melodia (laskeva, nouseva, kaari, hyppivä jne. ambitus, astekulku vai hyppyjä, murtosointuja jne, korukuviot melodian osana vai melodiaan liitetyt trillit, mordentit ym.), rytmi (joustava, korostettu, tanssi jne, aika-arvot pitkiä, lyhyitä, synkooppeja, takapotkuja), fraseeraus (irtonainen, legato, painotukset, jne)
  7. Tekstuuri: vertikaali (harmonia), horisontaalinen (kontrapunktinen) vai yhdistelmä? Ilmava, soljuva (tauot) vai tiheä, kompleksinen? Dissonanseihin vai konsonansseihin perustuva harmonia? Kadenssit? Muunnesävelet (tyyppi, yleisyys, alkuperä), basso continuo, muu säestystyyppi jne.
  8. Muoto: Kaksiosainen, lied, rondo, sonaatti, teema ja variaatio jne.

Johtopäätöksiä:

  1. Luonne
  2. Laji, kokonaisuus, johon kuuluu (kuten ooppera. kantaatti, konsertto jne.)
  3. Tyylikausi, maantieteellinen alue, säveltäjä tai koulukunta jne.

(Guillard 1982, irtolehti)

Kirjan lyhyissä tietoiskuissa esitellään mm. musiikin muotorakenteita, soittimien ambitukset ja transpoinoivuudet, sointuja, kadenssityyppejä ja yleisimpiä modulaatiosuhteita. Guillard tarkastelee musiikkia ranskalaisen analyyttisen perinteen mukaan, poikkeamia anglosaksisesta traditiosta edustaa mm. sointiväriä (couleur) käsittelevä luku, jossa hän tarkastelee soitinnuksen lisäksi harmoniaa. Kirjassa on lisäksi tietoiskuja täydentävä nuottiliite, esimerkkejä kuunteluvastauksista, lista Sorbonnen (Paris IV) tenttitehtävistä, luettelo Pariisin kirjastojen musiikkiosastoista, teosesimerkkejä eri tyylikausista ja muodoista (aina litaniaa myöten) ja aikajanalle piirretty "musiikin genrekaavio". Kuitenkin opas on suppea, liitteineen vain reilut sata sivua.

Guillardin esittelemän kuuntelumenetelmän etuina ovat mielestäni seuraavat seikat:

  • Opetus perustuu oppilaiden omiin havaintoihin ja työhön, ja kirja opastaa systemaattiseen kuvailuun.
  • Kuuntelulista, vaikkakin yksinkertainen ja mekaaninen, auttaa pitämään mielessä teoksen tyyliä luovia elementtejä, vaikka huomio ei ko. teoksessa niihin heti kiinnittyisikään.
  • Kuuntelukertojen välissä teoksen pohtiminen omien muistiinpanojen avulla harjaannuttaa muistia.
  • Oppilaat on helppo motivoida tarkkoihin ja yksityiskohtaisiin kuuntelutehtäviin. Opetustilanteessa, tunneilla, oppilaille voi antaa tarkkailtavaksi ja kommentoitavaksi sopivasti rajatun valikoiman "kuuntelulistan" kohdista.

Oppaan tavoittelema kuvailukyvyn kehittäminen sopii hyvin ranskalaiseen kulttuuri-ilmapiiriin, jossa omat sovellutukset ja henkilökohtaiset mielipiteet ovat meidän keskustelukulttuuriimme verrattuna huomattavan arvostettuja jo pelkästään siksi, että ne ovat omia - eivät siis siksi, että ne olisivat "oikeita"!

← Kolme lähestymistapaa musiikin kuunteluun 2. Taustatiedot kunniaan →

Tulostettava versio