• Harmoniaoppi

• Johdatusta moniääniseen kirjoittamiseen
• Toonika ja dominantit
• I ja V asteen soinnut
• I ja V asteen sekstisoinnut
• Kadenssikvarttisekstisointu
• Lomakvarttisekstisointu
• Dominanttiseptimisointu
• Dominanttiseptimisoinnun käännökset
• * VII asteen sekstisointu
• * VII asteen septimisointu
• * Johtosävelettömät V ja VII asteen soinnut
• Klassista ohjelmistoa (toonika ja dominantit)
• Kansanmusiikkiohjelmistoa (toonika ja dominantit)
• Subdominantit
• Kertaustehtäviä 1
• Sekvenssit
• VI ja III asteen soinnut
• Välidominantit
• * Modulaatiot
• Kertaustehtäviä 2

Toonika ja dominantit

Sävellajin peruskolmisointua eli I asteen sointua kutsutaan toonikasoinnuksi. Tonaalisessa musiikissa toonikasointu on keskus, johon kaikki muut soinnut suhteutuvat. Pohjamuotoinen toonikasointu on jännitteetön sointu; se tuntuu määränpäältä, jolta musiikin ei enää tarvitse edetä. Kappaleet päättyvätkin lähes aina pohjamuotoiseen toonikasointuun.

Dominanttisointuja ovat erilaiset V ja VII asteen soinnut. Dominantti on jännitteinen sointu, joka pyrkii etenemään toonikalle. Huom: molliasteikon 7. sävel korotetaan dominanttisoinnuissa johtosäveleksi.

Seuraavien harjoitusten tarkoituksena on oppia laatimaan säestyksiä ja sovituksia sekä soittaen että kirjoittaen. Kirjoitustehtävien avulla perehdytään äänenkuljetuksen perusperiaatteisiin.

Viimeiset tähdellä merkityt luvut ovat syventävää oppiainesta; "VII asteen septimisointu" voidaan opiskella esimerkiksi vasta välidominanttien yhteydessä. "Johtosävelettömät V ja VII aste" on tarkoitettu lähinnä kansanmusiikin soinnutuskäytännöistä kiinnostuneille.

Tulostettava versio