Luovat alat kehittämistehtävänä

Creative and Inclusive Finland on julkaissut Luovat alat kehittämistehtävänä -katsauksen. Julkaisu luo näkymiä luovien alojen kehittämisen haasteisiin ja ratkaisuihin, joita ESR-rahoitteiset luovaa osaamista -hankkeet ovat tuottaneet.

Luovien alojen kehittäminen on kiinnostavassa tilanteessa. Työryhmät istuvat vuoron perään selvittämässä luovien alojen, kulttuurin ja taiteen tulevaisuuden työllisyyden sekä yrittäjyyden näkymiä ja kehittämistarpeita. Kansalliset Business Finland -palvelut, maakuntien kasvupalvelut sekä kuntien elinvoimapalvelut hakevat nyt sisältöään ja keskinäisiä suhteitaan. Samalla yksityiset palvelut hakevat asemaansa sekä markkinaehtoisena että julkisten palveluiden tuottajana.

”Muutos on mahdollisuus koota ja tuottaa uudella tavalla luovien alojen tarvitsemat erityispalvelut. Alan kehittämispalvelut ovat tähän saakka olleet pirstaleiset ja tuotettu eri puolilla sekä osittain eri lähtökohdista. Nyt on mahdollisuus tehdä enemmän”, toteaa Creative and Inclusive Finlandin projektipäällikkö Jutta Jaakkola.

Luovat alat kuitenkin haastavat kehittäjänsä monella tavalla. Jo itse toimiala pakenee määritelmiä. Kulttuuri- ja taidealojen ohella myös mm. media, peliala ja urheilu lasketaan luoviin aloihin. Luovat alat on jo nyt keskisuuri toimiala, jonka kansantaloudelle tuottama lisäarvo on suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuuden. Vielä laajempi on luovien palveluiden vaikutus. Kasvava osa alan tuottamasta lisäarvosta syntyy muilla toimialoilla fyysisenä muotoiluna ja palvelumuotoiluna, brändeinä ja aineettomina oikeuksina. Luovat alat laajenee luovaksi taloudeksi, joka läpäisee horisontaalisena kaikki toimialat.

”Luovien alojen yrityksillä on erityispiirteitä, joihin nykyisten kehittämispalveluiden on ollut vaikea vastata. Alan yritykset ovat keskimäärin pieniä, mutta toimivat laajassa ekosysteemissä. Alalla tarvitaan välittäjäorganisaatioita, aineettomien oikeuksien laajaa osaamista ja näihin kaikkiin sopivaa rahoitusta. Myös alan osaamisen tunnistaminen, myyminen ja ansaintalogiikka eivät kehity ilman tekoja ja tekijöitä”, kertoo Luovat alat kehittämistehtävänä -julkaisun tekijä, aluekoordinaattori Kirsi Siltanen.

Luovat alat kehittämistehtävänä. Suuntamerkkejä alueellisille kasvupalveluille -katsaus luo näkymiä ratkaisuihin, joita haasteisiin on jo kehitetty Euroopan sosiaalirahaston tuella. Valtakunnallisen Luovaa osaamista -toimenpidekokonaisuuden hankkeet ja Creative and Inclusive Finland -koordinaatiohanke ovat tuottaneet pitkäjänteisesti tietoa ja ratkaisuja luovien alojen tarpeisiin. Katsaukseen on koostettu toimenpidekokonaisuuden tuloksia ja kokeiltuja käytäntöjä, mutta myös hankkeissa toimivien ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä luovien alojen palvelutarpeista. Katsaus tiivistää sekä kokeiltua että hiljaista tietoa siitä, miten kasvupalvelut voivat saada onnistuneen kopin myös luovista aloista.

”Ilman johdonmukaisia, saavutettavia ja toimialan erityispiirteisiin vastaavia yritys-, kehittämis- ja työllisyyspalveluita ei synny vahvaa luovan talouden ekosysteemiä, joka kasvattaisi luovan talouden nykyistä kokoluokkaa suuremmaksi. Tämä edellyttää paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kokoamista yhtenäiseksi palveluketjuksi. Tietoa, näkemystä ja kokemusta on. Nyt ne on vakiinnutettava luovien alojen kehittämisen ekosysteemiksi”, Kirsi Siltanen summaa.

 

Lue tai lataa julkaisu täällä:
Luovat alat kehittämistehtävänä. Suuntamerkkejä alueellisille kasvupalveluille
Kirsi Siltanen, Creative and Inclusive Finland / Taideyliopisto 2017

 

Lisätietoja: Projektipäällikkö Jutta Jaakkola, jutta.jaakkola@uniarts.fi , 040 700 6275