Photo: Ali Maghsoud
Muotoilu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä -keskustelun moderoi Naisten Linjan viestinnän koordinaattori Johanna Storck ja panelisteina loistivat UX-suunnittelija Tero Tikkanen, viestinnän projektipäällikkö Anu Merenlahti ja tekstiili- sekä käsitetaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen.

Esteettömyys ja esteettisyys eivät ole vastakohtia

Viime viikolla kaupungintalolla käytiin mielenkiintoinen Helsinki Design Week -keskustelu. Muotoilu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä -paneelikeskustelussa käytiin laajasti läpi monia esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen muotoilussa liittyviä kysymyksiä. Panelisteina oli kolme kiinnostavaa, aihetta eri näkökulmista lähestyvää suunnittelijaa ja taiteilijaa: viestinnän projektipäällikkö Anu Merenlahti Kallion seurakunnasta, UX-suunnittelija Tero Tikkanen Helsingin kaupungilta ja tekstiili- ja käsitetaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen. Ja kun vielä pormestari Jan Vapaavuori julkisti samana päivänä Habitare-messujen avajaisissa Helsingin tavoitteen tulla maailman toimivimmaksi kaupungiksi vuoteen 2020 mennessä, oli ainekset herkulliseen debattiin katettu.

Maailman toimivin kaupunki on tietenkin myös lähtökohtaisen yhdenvertainen ja kohtelee siellä toimivia ihmisiä syrjimättömästi ja tasa-arvoisesti. Keskustelijat halusivat haastaa Helsinkiä pääsemään tavoitteessaan korkealle mahdollisimman monella sektorilla ja muotoilulla nähtiin tässä kehityksessä monipuolinen rooli. Kaikkien hyvinvointi lisääntyy, kun saavutettavuus paranee, eikä esteiden rakentaminen ole halvempaa kuin hyvä suunnittelu. Muotoilukeskusteluissa usein nähty vastinpari ”estetiikka ja esteettömyys” koettiin turhaksi. Saavutettavuus voisi olla myös kilpailuvaltti.

Kokemusasiantuntijat pitäisi saada heti yhteistyöhön muotoilualan oppilaitosten kanssa mahdollisimman monipuolisesti. Osa suunnittelun esteellisyydestä johtuu tietämättömyydestä ja kyvyttömyydestä tunnistaa eri ihmisryhmien moninaisia tarpeita, ja siksi ajaudutaan tekemään aina uusia erillisratkaisuja sitä mukaa kun ongelmia ilmenee. Onko kaupunkitila kaikille turvallinen myös talvipakkasilla ja pimeään aikaan? Miten siirtolaisten ja paperittomien asiat on otettu huomioon? Mikä tarkoitus on esimerkiksi Tokoinrannan reunakiveyksiin asennetuilla metallikaistoilla? Onko ne tehty estämään istuskelu ja hengaus? Onko se siis karkottavaa muotoilua? Vammaiset naiset kohtaavat väkivaltaa 2–4 kertaa vammattomia useammin. Löytyykö meiltä esteettömiä turvakoteja

Muotoilulla ja kaikilla muillakin aloilla on vielä paljon tehtävää, ennen kuin Helsinki on maailman toimivin kaupunki, mutta tästä on hyvä jatkaa. Helsinki ei aloita nollasta, vaan taustalla on vuosikymmenten työ. Kaupunkeja ja kaupungissa elävien ihmisten hyvinvointia voi muotoilun avulla kehittää paremmiksi. Siksipä ensi vuonna Helsinki Design Weekin teemana voisivat olla juuri esteettömyys, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus.

 

Katriina Rosavaara, asiantuntija, Creative and Inclusive Finland