Photo: Leena Ruotsalainen
Leena Suurpää johtaa NordMatch 2017:n case jurya, joka valitsee konferenssissa esiteltävät case-esitykset kustakin Pohjois- ja Baltian maasta.

Nuorisokulttuuri: osallistumista, oppimista ja demokratiaa yli rajojen

Nuoruus on täynnä kokeiluja, ja aikuisuus tuo mukanaan vakiintumisen: näin elämänkulkua on perinteisesti ajateltu. Nykypäivän nuorten elämä on kuitenkin täynnä uudenlaisia epävarmuuksia: talouden taantuma, laaja työttömyys, ilmastonmuutos. Eikä tulevaisuus näytä heidän silmissään sen valoisammalta. NordMatch 2017 -konferenssin case juryn puheenjohtajan Leena Suurpää maalailee synkkää tulevaisuudenkuvaa – ja esittelee myös joukon ratkaisuja.

Miltä maailma näyttää nuorten näkökulmasta? Kysymystä pohtiva toimittaja soittaa todennäköisesti Leena Suurpäälle, Nuorisotutkimusseuran entiselle tutkimusjohtajalle. Suurpää saattaisi vastata vaikka näin: nuoret eivät tee eroa liikunta- ja kulttuurisektorien välille.

”Nuorelle vaellus metsässä partiolaisten kanssa voi olla kulttuurielämys. Ja esimerkiksi sirkusala sijoittuu yhtä lailla kulttuurin kuin liikunnan puolelle”, selittää Suurpää, joka tällä hetkellä johtaa Suomen Punaisen Ristin nuorten turvatalotoimintaa.

Pari vuosikymmentä sitten hän oli sosiologian opiskelija Helsingin yliopistossa – ja nuori itsekin. Suurpää kertoo, että hän kiinnostui nuorisotutkimuksesta, koska hän halusi ymmärtää omaa ikäluokkaansa myös yleisellä tasolla.

”Osittain innostavien opettajien mukaan vetämänä tein gradun nuorten osallistumisesta laman aikana, epävarmuuden aikana. Nuorten kohtaaminen on kokemus, jossa saa jatkuvasti koetella omia tapojaan ymmärtää maailmaa. Se on jatkuva inspiraation lähde ja kimmoke”, Suurpää kuvaa syitä ammatinvalintaansa.

”Nuorten näkymät ovat synkät, mutta eivät toivottomat”

Epävarmuus on täällä taas, ja se luo haasteen nuorten osallisuudelle kaikkialla Euroopassa. Vaikka nuoruutta pidetään perinteisesti kokeilujen aikana ja aikuisuutta vakaana, nykynuoret itse eivät koe asiaa näin, Suurpää muistuttaa. 

”Aikuisuus näyttäytyy epävarmana ja hahmottomana, paitsi taloudellisesti, myös ekologisesti. Nuoret hahmottavat ympäristöongelmat hyvin. Tutkimuksen mukaan nuorten näkymät globaalisti ovat epävarmat ja jopa synkät – mutta eivät kuitenkaan toivottomat.”

Suurpään mukaan haasteina ovat myös maailmalaajuinen muuttoliike sekä kykymme tai kyvyttömyytemme ottaa maahanmuuttajataustaiset lapset, nuoret ja perheet mukaan uusiin yhteisöihin.

”Eurooppalaiset nuoret asuvat yhä globaalimmassa maailmassa. Se ei ole ideologinen kysymys, vaan todellisuutta.”

Miten voimme vastata näihin haasteisiin? Yksi ratkaisu löytyy liikunnasta ja kulttuurista sekä niiden potentiaalisesta voimasta, uskoo Suurpää. Osallistuminen liikuntaa ja taidetta yhdistävään nuorisokulttuuriin tutkitusti edistää oppimista sekä nuorten kykyä kehittää uusia taitoja.

Suurpää lisää nopeasti, että moni nuori jää syrjään myös harrastuksista. Suomessa kolmasosa lapsista ei pääse harrastamaan asioita vapaa-ajallaan mm. taloudellisista syistä. Hiljattain maahan muuttaneiden lasten kohdalla ongelma on kaikkein tuntuvin.

”Jos haluamme tasapuoliset osallistumismahdollisuudet, meidän on poistettava esteitä, taisteltava syrjäytymistä vastaan ja uudistettava urheilu- ja kulttuuritoiminnan kenttää”, Suurpää esittää. 

”Meidän pitää kuunnella nuorisokulttuuria, kehittää toimintaa nuorten näkökulmasta ja yhdessä nuorten kanssa heti alkumetreiltä lähtien. Meidän pitää tukea organisaatioita ja varmistaa toiminnan saavutettavuus.”

Ratkaisuja kaivataan niin ruohonjuuritasolla kuin hallinnossa

Terveysvaikutukset, uuden oppiminen ja osallisuuden kokemus eivät ole ainoat kulttuurin hyödyt, vaan Suurpään mielestä sillä voisi olla myös tärkeä rooli myös demokratian vahvistamisessa.

”Suomessa on lakisäätöinen velvoite kuulla nuoria, mutta kirjauksen toteutus on perinteinen: kutsutaan nuoret kokouksiin. Sen sijaan nuoret voisivat kulttuurin keinoin tuoda esiin mielipiteitään ja vaatimuksiaan. Taide on luonteva ilmaisukeino nuorille, kun osaamme vain kuunnella! Nuorten omaehtoinen kulttuurinen toiminta ei ole vain puuhastelua, vaan yhteiskunnallista toimintaa”, Suurpää korostaa. 

Jos haluamme tunnistaa nuorisokulttuurin koko potentiaalin, meidän on purettava rajat nuoriso-, kulttuuri- ja liikunta-alojen välillä, Suurpää toteaa ja ehdottaa muutamaa keinoa, mistä aloittaa. Ruohonjuuritasolla yksi ratkaisu on antaa aloite nuorten käsiin.

”Kysykää nuorilta, mitä he haluavat tehdä. Näin voidaan löytää pysyviä, sektorirajat ylittäviä yhteistyömuotoja.”

Ylemmällä tasolla – järjestöissä ja julkishallinnossa – organisaatiorakenteet ovat jähmeitä. Suurpään mielestä sektorirajat ylittävä yhteistyö tulisi kirjata poliittisiin ohjelmiin niin kansallisella, alueellisella, kunnallisella kuin organisaatioiden tasolla.

”Täytyy nostaa hattua kotikaupungilleni Helsingille, joka on ollut tällaisen yhteistyön edelläkävijä. Helsingissä ymmärretään, että kulttuurilla ja urheilulla voi olla ratkaiseva rooli nuorten osallistamisessa – koulujen, nuorisotyön ja sosiaalipalvelujen rinnalla.” 

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan

Helsingissä lokakuussa järjestettävä NordMatch 2017 -konferenssi on loistava tilaisuus nuoriso-, kulttuuri- ja liikunta-alan osaajille verkostoitua yli rajojen. Konferenssissa mm. esitellään uraauurtavia case-esityksiä jokaisesta Pohjois- ja Baltian maasta. Caset valitsevan juryn puheenjohtajana toimiva Leena Suurpään mielestä kansainvälinen verkostoituminen ja tiedonvaihto ovat äärimmäisen hyödyllisiä myös suomalaisille, vaikka monessa mielessä meillä ollaankin edelläkävijöitä.

”Se on mieletön oppimisen mahdollisuus ja myös yhteiskunnallista vaikuttamista, kun etsitään yhteisiä kriittisiä pisteitä, joita voidaan muuttaa. Kansainvälinen toiminta on myös tietynlaisen solidaarisuuden muoto. On tärkeää, että ymmärrämme toistemme elämää. Hauskanpito on myös kiinnostavaa ja inspiroivaa. Nuoret itse elävät vahvasti globaaleissa virtuaalisissa yhteisöissä, ja on tärkeää ymmärtää se. Monet nuoret ovat yhteydessä maapallon toiselle puolelle päivittäin. Mielestäni kansainvälinen yhteistyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan.”

 

NordMatch 2017 kokoaa nuoriso-, kulttuuri- ja liikunta-aloilla työskentelevät nuorten innostajat Helsinkiin 26.–27.10.2017. Ilmoittautuminen konferenssiin on avoinna! Lisää tietoa: www.nordmatch.fi

 

Teksti: Kaisa Larjomaa, tiedottaja, Creative and Inclusive Finland