Eri puhaltimet

Tässä osiossa keskitytään eri puhallinsoitinten historiaan sekä erityispiirteisiin. Keskeistä on ymmärtää eri puhaltimien eroavan suhteellisen paljon toisistaan paitsi äänenvärin, myös intonaation kannalta. Myös dynamiikan vaihtelut sekä soitinten erilaiset käyttötavat vaikuttavat varsin suuresti intonaatioon. Puupuhallinten rooli on sinfonisessa musiikissa erilainen kuin vaskien. Keskeistä kummallekin kuitenkin on erilaisten harmonisten ja melodisten tilanteiden intonaation kohdistamat vaatimukset ja odotukset.

Puhallinsoitinten intonaatiokontrolli onkin vaikeampaa kuin väriltään yhtenäisen jousiston. Yläsävelspektrien eroista johtuen kokeneenkin harjoittajan voi olla vaikeata erottaa mikä on väriä, mikä intonaatiota - erityisen vaikeaa se on silloin kun soittotaito ei ole ammattimaista. Instrumentin soinnin hallinta onkin avainasemassa yhteissoittokyvyn kehittämisessä. Saksalaiseen puhallintraditioon kuuluu pyrkimys yhtenäistää sointivärejä. Kun oboe soittaa pyöreästi, klarinetti pehmeästi ja fagotti vähin yläsävelin, puhtauskontrolli helpottuu samalla kun poikkeamatoleranssi kasvaa. Ranskalaisen puhallintradition pyrkimys liioitella puupuhallinten karaktäärejä vaikeuttaa yhteissoittoa merkittävästi; lisäksi täydellinenkään puhtaus ei tuota soinnillisesti yhtenäistä tulosta.

Puhaltimien yleisviritys tapahtuu soittimen pituutta säätelemällä. Puupuhaltimissa pituutta säädetään hieman yleistäen vain yhdestä paikasta; vasket taasen ovat putkistoltaan monimutkaisempia ja virittämiseen tarvitaan useampien putkien säätämistä. Yhteistä on se, että hyvään intonaatioon tarvitaan sekä oikeanlaista puhallustekniikkaa, suun ja huulten asentoa (ansatsia) että käsiä: soittimesta riippuen sormitustekniikoita, käden asentoa tai oikeaa asemaa. Seuraavassa muutama yleinen puu- ja vaskipuhaltimiin liittyvä seikka.

1. Puupuhaltimet

Puupuhaltimissa erilaisia äänenkorkeuksia tuotetaan pääasiallisesti siten, että erilaisilla sormituksilla muutetaan soittimen sisällä olevan ilmapatsaan kokoa. Tämä tapahtuu soittimen rungossa olevia reikiä avaamalla ja sulkemalla, mikä tapahtuu joko suoraan sormilla tai välillisesti erilaisilla läpillä. Korkeissa sormituksissa ilmapatsas värähtelee pääasiassa soittimen yläosassa, matalissa sormituksissa (kun suurin osa sormista on alhaalla) suurin osa soittimesta on "käytössä". Lisäksi puhalluksella, ansatsilla ja rekisteriläpillä vaihdetaan soittimen rekisteriä, eli sytytetään samoilla sormituksilla korkeampia yläsäveliä.

Koneiston monimutkaisuudesta riippuen sama ääni saadaan useilla eri sormituksilla. Nämä ovat viritykseltään usein hieman erilaisia; virityksen hienosäätö tapahtuu kuitenkin pääasiassa puhallusta ja ansatsia muuttamalla.

Puupuhallinten puhtauskontrollia vaikeuttaa instrumenttien erilaisuus, joka ilmenee sekä värieroina, että erilaisena reagointina nyanssieroihin. Vaatii melkoista hallintaa kompensoida diminuendoissa huilun taipumus laskea ja ruokolehtisten soittimien taipumus nousta ja päinvastainen tendenssi crescendoissa. Seuraavassa lisätietoa kustakin puupuhallinperheestä:

huilu

oboe

klarinetti

fagotti

2. Vaskipuhaltimet

Vaskipuhaltimissa äänenkorkeus on puuhaltimia suoremmin yhteydessä puhallukseen ja ansatsiin. Vanhoissa luonnonsoittimissa (ilman läppäkoneistoa) puhalluksen ja ansatsin muuttaminen olikin ainoa tapa saada soittimesta eri korkuisia ääniä. Vaikka etenkin nykysoitinten soittamiseen ja yksittäisten äänien virittämiseen tarvitaan paljonkin käsiä ja sormia, peruslähtökohta on edelleenkin sama: soittaja sytyttää putkessa soivasta yläsävelsarjasta eri osasäveliä puhalluksen ja ansatsin avulla; sormilla (venttiilit tai läpät) tai käsillä (pasuunan luisti eli slide) vaikutetaan putken pituuteen, eli siihen, minkä sävelen yläsävelsarja putkessa kulloinkin soi.

Vaikka vaskipuhaltimet ovat sointiväriltään puita yhtenäisempi ryhmä, hyvän intonaation soittajalle kohdistamat vaatimukset eivät ole yhtään pienemmät. Käyrätorvet poikkeavat soinniltaan ja usein myös rooliltaan trumpeteista ja pasuunoista, ja jokaisella soitinperheellä on omat erityispiirteensä yksittäisten äänten virittämisessä. Tarkempi yleiskuvaus vaskipuhaltimen äänentuotosta löytyy trumpetti-osiosta.

käyrätorvi

trumpetti

pasuuna

(Tuuba lisätään myöhemmin)