Korjaaminen

1. Sosiaaliset tekijät

Puhallinten yhteissoitossa vaikuttavat myös sosiaaliset lainalaisuudet. Sosiaalinen hierarkia saattaa määrätä kuka on "oikeassa" (siitä syystä kakkosstemman soittajat korjaavat soolopuhaltajia useammin; "passaavat"). Yleensä puhaltajien joukossa on joku luottomies, jonka soiton puhtauteen yleisesti uskotaan. Se ei ole haitallista, sillä vaikka tukipylväs ei aina olekaan oikeassa, joku kiintopiste helpottaa nopeaa korjaamista.

Korjaamisen suurin ongelma on siinä, että kun virhe on todettu, muutos tapahtuu liian monella taholla, jolloin nopea oikean intonaation löytyminen käy mahdottomaksi. Siksi katteetonkin itseluottamus voi palvella kokonaisuutta. Paras tulos luonnollisesti saadaan, jos kaikki ovat selvillä sointufunktioista ja sillä perusteella tietävät kuka milloinkin on passausvuorossa.

2. Oman soittimen hallinta

Toinen ongelma on se, että muutoksen suuruutta on vaikea hallita. Jotkin puhallinten äänistä muuttuvat niin helposti, että pieniä tarkennuksia on vaikea hallita. Toisaalta on myös ääniä, joiden muuttaminen on työlästä, tai joita ei vakaasti pysty soittamaan esimerkiksi luonnonterssin tasoon. Korkean luokan ammattilaisuuteen toki kuuluu myös tällainen hallinta.

Yleisneuvona mainitaan usein ennakointi: kuvitellaan soitettava ääni ennalta, niin että soitto on mahdollisimman vokaalista -- ja myös intonointi tapahtuu samalla aktiivisuudella kuin laulussa. Viime vuosikymmeninä ovat myös viritysmittarit parantaneet tilannetta, koska jokainen voi itsekseen tutkia soittimensa virhetendenssit. Mittarit ovat toisaalta tuottaneet myös suuren joukon "oikeassaolijoita", jotka tietämättöminä tasavireisyyden intonaatio-ongelmista luulevat mittarin antavan oikean säveltason joka tilanteessa. Toisaalta mittarein voidaan nopeasti löytää oikeat poikkeamat tasavireisyydestä, silloin kun tieto hallitaan.

Puhtauskontrollia helpottaa myös hyvä balanssi. Mikäli soinnun sävelet kevennetään yläsävelten järjestyksessä (perussävel, kvintti, terssi, septimi), sointu soi tasapainoisesti ja sitä on helpompi korjata. Tälle ilmiölle on sukua soinnillinen balanssi, johon aikaisemmin viitattiin.