 | | Viitteet Guan Hanqing
Guan Hanqing eli Kiinassa Yuan-dynastian (1279–1368) aikana, jolloin mongolit pitivät maata hallussaan. Guan Hanqing oli tuottelias näytelmäkirjailija sekä runoilija. Hänen arvellaan kirjoittaneen noin 60 zaju-näytelmää, joista 15 varmasti hänen kirjoittamaansa on säilynyt meidän päiviimme täydellisinä laitoksina. Runoja on säilynyt 14 sarjaa ja 57 erillistä runoa. Guan Hanqingin syntymä- ja kuolinvuodet eivät ole tiedossa. Jotkut lähteet arvelevat hänen syntyneen 1210-luvulla, toiset 1220-luvulla ja jotkut uskovat hänen syntyneen vasta 1240-luvulla. Myös kuolinaika on epävarma, mutta varmuudella se voidaan ajoittaa vuoden 1297 jälkeiseksi. Jotkut tutkijat arvelevat Guan Hanqingin kuolleen vasta n. 1320. Myös Guan Hanqingin syntymäpaikka on epävarma, mutta useimmat tutkijat uskovat hänen syntyneen Yuanin pääkaupungissa Dadussa, nykyisessä Pekingissä. Guan Hanqing kirjoitti tärkeimmät näytelmänsä, kuten myös tämän näytelmän, 1200-luvun kahtena viimeisenä vuosikymmenenä. Taivasta liikuttanut ja Maata järkyttänyt Dou E:n kärsimä vääryys
Kiinaksi: Gan Tian dong Di Dou E yuan. Valikoidut zaju näytelmät
Kiinaksi: Zhaju zhengli bianzhuan. zhengdan
Roolityyppi, yksi naisroolien (dan) päälaji, joihin kuuluu uskollinen vaimo; siveä nainen; ja kuten tässä vaikeuksissa tai köyhyydessä elävä, mutta jaloluontoinen nainen. Tässä myös naispääosan esittäjän rooli. zhengmo
Roolityyppi, miespääosan esittäjän rooli. laodan
Roolityyppi, vanhan naisen roolityyppi. fujing
Roolityyppi, avustava maalattukasvoinen roolityyppi. chou
Roolityyppi, klovnin rooli. fu
Roolityyppi, avustava klovnin rooli. jing
Roolityyppi, maalattukasvoinen roolityyppi. za
Avustava rooli. Päärumpali, kapellimestari
Päärumpali toimii kun-oopperassa orkesterinjohtajana. Harjoitusvaiheessa hän antaa kullekin soittajalle tarkat ohjeet siitä kuinka näiden tulee soittaa oma osuutensa. Esityksen aikana hän antaa niin orkesterille kuin näyttelijöille merkit siitä milloin kunkin osuus alkaa ja päättyy ja minkälaisella voimakkuudella kukin soittaa. Hän rytmittää usein joko yksin tai yhdessä rytmisen orkesterin kanssa (lyömäsoitinryhmä) näyttelijöiden liikkumista ja eleitä näyttämöllä. Kun-oopperassa bambuhuilu on tärkein melodiasoitin ja huilisti melodisen orkesterin johtaja. Huilisti soittaa myös tarvittaessa muita puhallinsoittimia ja torvia. Muut melodiasoittimet soittavat oman osuutensa bambuhuilua seuraten. Päärumpalin ja huilistin tulee tuntea tarkoin pääosan esittäjän tapa näytellä ja hänen tulkintansa esitettävästä näytelmästä, sillä heidän on pelattava tarkoin yhteen. Tunnetuilla kun-oopperanäyttelijöillä on nimikkohuilistinsa sekä rumpalinsa. Tämän ryhmän päärumpali ja huilisti tulevat Nanjingin kun-oopperaseurueesta ja ovat pääosan esittäjä Hu Jinfangin vakituisia säestäjiä. Huilisti
Kun-oopperassa bambuhuilu on tärkein melodiasoitin ja melodisen orkesterin johtaja. Huilisti soittaa myös tarvittaessa muita puhallinsoittimia ja torvia. Muut melodiasoittimet soittavat oman osuutensa bambuhuilua seuraten. Päärumpalin ja huilistin tulee tuntea tarkoin pääosan esittäjän tapa näytellä ja hänen tulkintansa esitettävästä näytelmästä, sillä heidän on pelattava tarkoin yhteen. Tunnetuilla kun-oopperanäyttelijöillä on nimikkohuilistinsa sekä rumpalinsa. Tämän ryhmän päärumpali ja huilisti tulevat Nanjingin kun-oopperaseurueesta ja ovat pääosan esittäjä Hu Jinfangin vakituisia säestäjiä. Guan
Päästä puhallettava kaksoislehdykkäinen, bambusta valmistettu puhallinsoitin. Hyvin vanha kiinalainen soitin. Sheng
Suu-urut. Pullokurpitsainen ilmasäiliö, josta nousee bambusta valmistettuja pillejä. Hyvin vanha moniääninen kiinalainen puhallinsoitin. Huqin
Yleisnimi kiinalaisille viuluille. Korkeaäänisen viulun kiinalaiset omaksuivat mongoleilta. Jousi kulkee kielten välissä. Pipa
Nelikielinen näppäilysoitin, joka on kulkeutunut Kiinaan ajanlaskun alun aikoihin Keski-Aasiaasta. Sanxian
Kolmikielinen näppäilysoitin, jota on käytetty tarinankerronnan säestyssoittimena erikseen ja yhdessä pipan kanssa. Ryhmän melodisen orkesterin jäsenet ovat, lukuunottamatta huilistia Kiinan keskuskonservatorion perinteisten soittimien professoreita. Lyömäsoittimet
Eri kokoisia gongeja, symbaaleja ja kelloja. Nämä muodostavat yhdessä päärumpalin kanssa rytmisen orkesterin, johon voidaan tarvittaessa väliaikaisesti lainata lyömäsoitinten soittajiksi melodiasoitinten soittajia. Käsikirjoituksen muokkaaja, ohjauksen valvoja
Cong Zhaohuan on entinen kun-oopperan näyttelijä ja pekingiläisen Beifang kun-oopperan johtaja. Nykyisin hän toimii Kun-oopperan tutkimus-seuran pääsihteerinä ja kun-oopperan asiantuntijana. Käsikirjoituksen muokkaamisen lisäksi hän on myös toiminut näytelmän ohjauksen valvojana ja asiantuntijana. Musiikin entisöinti
Professori Fu Xueyi on Kiinan paras vanhan kun-oopperan musiikin tuntija. Hän on rekonstruoinut esityksen musiikin vanhojen nuottikäsikirjoitusten mukaan sellaiseksi, jollaisena se olisi voitu esittää 1500-luvun puolivälissä. Ohjaus
Perinteisen tavan mukaan näytelmän on ohjannut teatteriseurueen kokenein näyttelijä, ei ryhmän ulkopuolinen ohjaaja. Lavastus
Yu Shaofei toimii Kiinan perinteisen teatterin akatemian lavastustaiteen apulaisprofessorina. Hän on suunnitellut lavastuksen useampaankin vanhan näytelmän rekonstruktioon mm. Kiinan vanhimpaan kokonaisena säilyneeseen, naxi -näytelmään Zhang Xie zhuangyuan, joka myös esitettiin Suomessa vuonna 1996. Puvustus
Zhang Yi on erikoistunut teatteripuvustajana vanhojen näytelmien puvustukseen. Jiang jun ling
Näytelmän alkusoittona esitetään 600–700 vuotta vanha kiinalainen melodia Jiang jun ling, joka kuuluu kolmentoista musiikkikappaleen sarjaan. Teatteriryhmän orkesterin jäsenet ovat 1990-luvun alussa rekonstruoineet tämän vanhan sävellyksen ja esittäneet sen vanhan musiikin konsertissa Pekingissä. Esitys on myös taltioitu ääninauhalle. Sävellys on säilynyt meidän päiviimme kuin ihmeen kautta. Vuonna 1814 mongolialainen oppinut Rongzhai kirjoitti talteen sanxian-soittimen osuuden sävellyskokonaisuudesta koska hän pelkäsi sävelmän muuten katoavan. Karkeat nuotit siirtyivät keisarisuvun jäsenelle Aixin Gioro Yu Huanille, jonka perinteiseen hovikoulutukseen sanxian-soittimen soittaminen kuului. Xiezi
Yuan-dynastian tärkein teatterimuoto oli yuan zaju. Näytelmä jakaantui aina neljään näytökseen, joiden lisäksi näytelmässä saattoi olla prologi (kiinaksi xiezi) tai yksi välinäytös jossakin kohtaa neljän varsinaisen näytöksen (zhe) välillä. Yuan zaju oli musiikkiteatteria, mutta sen tyyliin kuului, että vain yksi näyttelijöistä esitti lauluosuuksia. Lunta keskikesällä -näytelmän vanhimmat säilyneet tekstit ovat 1500-luvun lopusta ja 1600-luvun alusta ja eri versiot eroavat hieman toisistaan. Useimpien mukaan näytelmään kuului prologi ja neljä näytöstä, mutta toisten mukaan näytelmä koostui pelkästään neljästä näytöksestä. Nyt nähtävä esitys on muokattu 1500-luvun puolivälin mukaiseen varhaisen kun-oopperan muotoon ja siksi näytelmässä on prologi ja kaikki pääosien esittäjät myös laulavat. Kehityksensä myötä kun-oopperan esitysmuoto laajeni ja näytelmissä saattoi olla yli neljäkymmentäkin näytöstä. Tällaisen näytelmän esitys jaettiin kolmen-neljän illan osalle. Verraton tohtori Lu
Tämän roolihahmon nimi on ironinen sanaleikki. Alkuperäisen näytelmän tekstissä hän selittää oman kutsumanimensä taustaa: ”Harjoitan lääkärin ammattia huolella, määrään lääkkeitä Bencaon (yksi perinteisen lääkityksen ohjekirjoista) mukaan. Kuolleita en voi herättää henkiin ja eläviä lääkitsen kuoliaiksi. Nimeni on Lu, ihmiset sanovat minua taitavaksi ja hyväksi lääkäriksi siksi he kutsuvat minua Verrattomaksi tohtori Luksi.” Yhtä hyvin kuin ”Verraton tohtori” voisi hänen liikanimensä siis kuulua: ”Puoskari”. Mainosviiri
Perinteisessä Kiinassa kaupoilla ja kauppiailla oli erottuakseen muista käytössä puisia mainoskylttejä ja kankaisia mainosviirejä. Potilaiden pelastaminen
Vanha kiinalainen lääketieteen tai lääkärin maksiimi (zhi bing jiu ren), joka pidemmässä muodossaan kuuluu: lääkärin (lääketieteen) tehtävä on parantaa sairauksia ei puoskaroida potilasta kuolemaan. Liang
Liang on painoyksikkö, joka nykyisin tarkoittaa 0,1 jin:iä eli 50 grammaa hopeaa. Näytelmän liang oli 1/16-osa jiniä, eli 31,25 grammaa. Rahayksikkönä yhden liangin painoista hopeakolikkoa voidaan kutsua myös taeliksi. Resitoida
Perinteisissä kiinalaisissa näytelmissä näyttelijä ilmaisee itseään kolmella erilaisella tavalla: puhumalla, resitoimalla ja laulamalla. Puhetta käyttävät enimmäkseen klovni-roolien näyttelijät. Puhuttu kieli oli tavallisesti lähellä esityspaikan kansan käyttämää kieltä, tai tarkoituksellisesti jotakin vahvaa paikallismurretta. Tarkoitus oli, että yleisö ymmärtäisi helposti klovnin esittämät vitsit ja joskus rohkeatkin sutkaukset. Tämän esityksen puheosuudet esitetään perinteen mukaisesti Pekingin-murteella. Resitointi on laulun ja puheen väliltä olevaa rytmistä lausumista. Näytelmän hienostuneempia rooliosia esittävät näyttelijät eivät koskaan käytä puhekieltä, vaan resitoivat ja laulavat. Resitoinnissa käytetty kieli on puhekielestä poikkeavaa teatterikieltä. Lauletut jaksot ovat teatterikielen ja klassisen kiinan välillä olevaa runokieltä. Oppinut
Virkamiesluokalla on perinteisessä Kiinassa ollut suuri merkitys. Virkamiesten koulutus alkoi jo ajanlaskumme alun aikoihin. Virkatutkintoja alettiin järjestää Tang-dynastian (618–907) aikana ja Song-dynastiasta (960–1279) sekä uudelleen Yuan-dynastian jälkeen Ming-dynastiasta (1368–1644) lähtien niiden perusteella valittiin virkamiehet tehtäviinsä. Tutkintoja oli kolmea tasoa: piirikuntatutkinto, maakunnallinen tutkinto ja pääkaupungin- eli keisarillinen tutkinto. Näytelmän Dou Tianzhang oli ”valikoitu mies” (juren), eli maakuntatutkinnon suorittanut ja hän jatkoi pääkaupungin tutkinnon läpäistyään ”edistyneeksi oppineeksi” (jinshi). Kävellä ympyrää
Kiinalainen perinteinen teatteri on hyvin symbolistista eikä realistista lavastusta käytetä. Paikasta toiseen siirtymistä kuvataan kiertämällä näyttämöllä ympyrää. Mitä pidemmästä matkasta on kysymys sitä useampia kierroksia kuljetaan. Yksityispankki
Perinteisessä Kiinassa rahaa saattoi lainata yksittäisiltä rahanlainaajilta, kuten näytelmän Cai-muorilta tai yksityisistä pankkiiriliikkeistä, yksityispankista. Edessä ei näy ketään, takanakaan ei ketään.
Alkuperäisessä käsikirjoituksen sanonta kuuluu ”Idässä ei ketään, lännessä ei ketään.” Vastaava suomalainen sanonta olisi: ”Ei näy ristin sielua.” Aasi-Zhang
Poika Zhangilla on näytelmässä liikanimi. Pojan nimi todellakin kuuluu sanasta sanaan Aasi-Zhang. Perinteisessä Kiinassa on sukunimet olleet käytössä pitkään. Alunperin on sukunimi muotoutunut kotikylän mukaan ja etunimi on ylempien sosiaaliluokkien lapsille annettu klaanin ja sukupolven mukaan. Etunimeä käytettiin vain perheen parissa, muutoin henkilöä kutsuttiin sukunimellä ja koska saman sukunimen esiintyminen oli yleistä henkilöitä eroteltiin toisistaan liikanimillä. Tässä Aasi-Zhang on tyypillinen liikanimi. Liikanimi saattoi kuvata henkilön luonteenpiirteitä, ulkonäköä tai asemaa. Näytelmäkirjailija halunnee tässä viitata luonteenpiirteisiin. Isä-Zhangin nimi (Bolao tai Beilao) puolestaan kuvaa hänen ikäänsä. Yuan zajun vanhan miehen roolia kutsuttiin tällä termillä. Tässä nimi on käännetty Isä-Zhangiksi. Melodiaan shang hua shi
Kun-oopperan aariat rakennettiin niin, että runo kirjoitettiin valmiina olemassa olevaan melodiaan, tai ainakin tonaaliseen kaavan, kuten kiinalaisessa runoudessa yleisesti oli tapana. Runon alaotsikkona tuo melodia usein myös mainitaan ja tässä näytelmässä melodioiden nimet mainitaan runo-osuuksien yhteydessä sulkeissa. Valtaosa runojen melodioista on aikojen saatossa joutunut kateisiin, mutta kun-oopperan piirissä valtaosa on säilynyt käsikirjoihin painettuina. Saman nimisiä melodioita voi kuitenkin olla useita ja asiantuntemusta tarvitaan myös erottamaan eri ikäiset standardimelodiat (qupai). liesi
Käännös on sananmukainen liesi, tai tulisija, merkitys on koti. Samankaltaista ilmaisua käytetään muidenkin kulttuurien piirissä esimerkiksi sanonnassa kylässä on niin ja niin monta savua. ei ehdottomasti käy
Lesken kieltäytymisessä uudelleen naimisiin menosta ei ole kysymys vain siitä, että sulhasehdokas ei miellytä. Kysymys on perinteisestä, voidaan sanoa konfutselaisesta moraalisäännöstä, jonka mukaan hyveellinen leski ei kunnioituksesta edesmennyttä miestään kohtaan (sääntö ei siis koskenut leskeksi jäänyttä miestä) suostunut uudelleen naimisiin. Jotkut tutkijat arvelevat Guan Hanqingin korostavan naisen perinteisiä hyveitä tässä näytelmässä kritiikkinä aikansa käyttäytymistapoja ja erityisesti peitetysti mongolien miehitysvaltaa vastaan. Koko näytelmän ymmärtämisen kannalta on hyvä tietää, että Yuan-dynastia oli Kiinassa pohjoisen paimentolaiskansan miehitysaikaa ja valtaosa kiinalaisista oppineista siirrettiin tai he itse siirtyivät virkatehtävistä syrjään ja omistautuivat runojen, näytelmien ja maalaustaiteen pariin sekä kritisoivat miehitystä peitetysti taiteen avulla. Länsimaisen katsojan on vaikea ymmärtää näytelmän moraalista jännitystä, jos ei tunne perinteisiä kiinalaisia moraalisääntöjä. Myöhemmin tekstissä tuodaan esiin joitakin historiallisia esimerkkejä hyveellisen lesken moraalisesti oikeasta käyttäytymismallista. zhe
Termi, jota käytetään Yuan zaju-näytelmien näytösten nimenä. Dou E
Dou E:n nimi ehkä kaipaa selitystä. Dou on sukunimi. Etunimi E, joka suomeksi äännettynä kuullostaa vajaalta ja ehkä rumaltakin tarkoittaa kuitenkin kaunista naista. Taivas
Hyveellinen roolihahmo Dou E vetoaa kärsimyksissään kaikkein korkeimpiin auktoriteetteihin Taivaaseen ja Maahan. Kiinalaisille ne merkitsevät suunnilleen samaa kuin kristinuskon piirissä vetomainen Jumalaan, sillä erotuksella, että ne eivät aivan suorasti liity kiinalaisiin uskontoihin. Chuzhousta
Paikkakunta on olemassa oleva paikkakunta. (Näytelmän aikaan Chuzhoun kaupunki kuului Shanyangin piirikuntaan. Nykyisinkin kaupunki on olemassa ja se sijaitsee Jiangsun maakunnan Huaianin piirikunnassa.) Lapsiminiänä
Perinteisessä Kiinassa oli hyvin yleistä, että vanhemmat sopivat lastensa avioliitot jo hyvin nuorella iällä eikä ollut mitenkään tavatonta, joskaan ei tavallista, tehdä kuten oppinut Dou Tianzhang ja jättää lapsi kasvatettavaksi tulevalle anopille ja myöhemmin naitettavaksi perheen pojalle. Tässä näytelmässä lasten avoitumisikä on seitsemäntoista vuotta. Alkuperäisessä yuan-dynastian aikaisessa näytelmäkäsikirjoituksessa Dou Tianzhangin tuodessa tytärtään Cai-muorille hän käy lävitse taloudellista ahdinkoaan yksinhuoltajana ja sanoo: ...”lisäksi keväinen pääkaupungin virkatutkinto lähestyy ja osallistuakseni siihen minulta puuttuvat matkarahat. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin viedä tyttäreni Duanyun (ylväs pilvi) Cai-muorille lapsiminiäksi. (Huokaisee ja sanoo) Voi, tämäkö on tyttären antamista naimisiin? Tämähän on sama kuin myisin tyttäreni hänelle...” Suitsukkeiden savu ei ole yltänyt perille?
Esivanhempien kunnioituksella on tärkeä osa perinteisen Kiinan uskomuksissa. Uskottiin, että ihmiset kuoltuaan siirtyvät tuonpuoleiseen, joka on tämän ihmisten maailman peilikuva. Esivanhempia kunnioitettiin seremonioin kotialttarilla tai esi-isien haudoilla. Mikäli näistä velvollisuuksista ei huolehdittu saattoivat kaltoin kohdellut esivanhemmat aiheuttaa maan päällä asuville jälkeläisilleen monenlaista harmia. Jos elämä maan päällä vaati sujuakseen esivallan kunnioitusta ja asioiden sujuva hoitaminen lahjuksia, niin samoin uskottiin myös olevan tuonpuoleisessa. Esivanhemmille kuului uhrata suitsukkeita, ruokaa ja paperista tehtyjä päivittäisiä tarpeita, myös rahaa. Tämä helvetinraha ei tosin ollut oikeata rahaa. Myös tuonpuoleisessa oli ihmiset jaettu tiukan hierarkian mukaan ylempiin ja alempiin ja kaikkein ylimpänä myös tuonpuoleista istui keisari. Dou E viittaa tässä lauseessaan myös buddhalaiseen käsitykseen sielunvaelluksesta. Hän tietää suorittaneensa esivanhemmille tarkoitetut uhrit oikein, mutta kenties hän edellisessä elämässä suoritti ne jotenkin väärin, käytti esimerkiksi katkenneita suitsutustikkuja kuten alkuteksti tämän kohdan ilmaisee. Suruaika
Perinteinen suruaika vanhempien tai puolison kuollessa oli kolme vuotta. Tuo esille tunteensa
Hyviin konfutselaisiin käytöstapoihin kuuluu niin ilon kuin surunkin hillitseminen. Kymmenentuhatta
Kymmenentuhatta on vertauskuva ja tarkoittaa lukematonta määrää, paljoa. Bodhisatvat
Buddhalaisuuden mukaan lähes valaistuneita, jotka haluavat jäädä maan päälle opettamaan ihmiskuntaa kunnes kaikki ovat saavuttaneet nirvanan. Kolmekymmentäkuusi
Myös kolmekymmentäkuusi on joissakin sanonnoissa vertauskuva paljolle tai kaikelle. Tässä sanonta voitaisiin kääntää muotoon: kaikista selviämiskeinoista paras on pötkiä pakoon. Yrttipuoti
Joissakin pidemmissä käsikirjoitusversioissa pantiin Verrattoman tohtori Lun suuhun ilmeikäs sanonta rikollisen kohtalosta: ”vihollisten kohtalo on osua keskiyöllä kapealla kujalla toisiaan vastaan”. Ah, vanhempi veli. Pyydän, ole armollinen ja päästä minut menemään.
Myös tässä käytettiin pidemmässä käsikirjoitusversiossa hauskaa ja selventävää sanontaa: ”Vain jos olet ihmisille armelias voi sinulla myöhemmin olla mahdollisuus hyötyä heistä.” Lampaansisälmyskeittoa
Sananmukainen käännös. Perinteisessä Kiinassa uskottiin eri ruoka-aineiden terveydellisiin ominaisuuksiin ja esimerkiksi tässä lammaskeiton uskotaan olevan erityisen hyvä ”lämmittävä lääke” vatsavaivaiselle. äitimme
Aasi-Zhangin ilmaus Cai-muorista Dou E:lle on muuttunut muotoon äitimme sen jälkeen, kun Zhangit ovat muuttaneet saman katon alle. Isä-Zhang kaatuu lopulta sisään rientävän Aasin syliin kuolleena
Aasi-Zhangin itku isän kuoltua hänen syliinsä on tyylitellyn ”aasimainen” korostaen tilanteen dramatiikkaa ja Aasin laskelmoivuutta. Avioliiton kumarrukset
Avioliittoseremonioihin kuului kolme kumarrusta: esivanhemmille, vanhemmille ja puolisot toisilleen. Kolmeen tutkimukseen ja kuuteen kysymykseen
Sananmukainen käännös, voitaisiin myös kääntää ...sinut laitetaan tiukkaan ristikuulusteluun. Julmalla kidutuksella tutkitaan
Kiduttaminen oli yleistä ja kuten tässä näytelmässä sitä saatettiin myös käyttää todistajien kuulemisessa. Tyypillistä kiinalaiselle oikeuskäytännölle oli, että pienemmät asiat soviteltiin perheiden, naapuruston, klaanien tai ammattikiltojen parissa eikä niitä viety oikeusistuimeen. Osittain pelottava ja julma oikeuskäytäntö selittyy valtion halulla pitää pienemmät riita-asiat valtion oikeudenkäytön ulkopuolella. Yamen
Virastotalo, jossa tuomarilla oli toimistonsa ja missä oikeussali sijaitsi. Yamenin edessä oli rumpu ja lyömällä rumpua kolmasti sai kuka tahansa kutsua oikeusistunnon koolle. Chuzhoun piirituomari
Tarkkaan ottaen kyseessä on prefektin virka, joka asettuu piirituomarin ja maaherran välille. Tässä virka-asema on ymmärrettävyyden vuoksi käännetty piirituomariksi. Koutou
Alamaisuuden osoitus, jossa polvistutaan ja otsalla kosketetaan maata. Täydellinen koutou, joka itsensä keisarin eteen päässeet suorittivat, tehtiin niin, että kumarrettiin ensin kolmasti ja sitten ”langettiin maahan” ja tämä toistettiin kaikkiaan kolmasti, jolloin yhteensä suoritettiin yhdeksän kumarrusta ja kolme maahanlankeamista. Ylemmät ottaisivat pienistä ihmisistä vastuun
Tässä käytetyt ilmaukset ylemmät on alkutekstissä isot tai vanhemmat ihmiset ja alemmat alkutekstissä pienet tai nuoret ihmiset. Käsitteitä on vaikea kääntää, mutta niillä viitataan konfutselaiseen käsitykseen jaosta toisaalta hyveellisiin ja alamaisia suopeasti kohteleviin (kiinaksi junzi) ”gentlemanneihin”, joiden toiminta on sopusoinnussa riittien kanssa ja oikeudenmukaista ja toisaalta alamaisiin, pieniin ihmisiin. Pienet ihmiset eivät pysty ratkaisemaan vaikeita asioita oikeudenmukaisesti ja siksi pyytävät asiaansa oikeudenmukaista ratkaisua ”ylemmiltä”. Korkealle ripustettu kirkas peili
Puolueettoman ja tarkkanäköisen tuomarin vertauskuva. Joskus saattoi oikeussaliin olla ripustettu peili tuomarin yläpuolelle osoittamaan näitä hänen ominaisuuksiaan. Pieni kultaharkko
Kiinassa käytettiin myös jalometalleja pieninä, käteen sopivina harkkoina maksuvälineinä. Po- ja hun-sieluni ovat erkaantumassa
Kiinassa uskottiin ihmisellä olevan kaksi sielua. Po-sielu liittyi ihmiseen hedelmöityksen hetkellä ja hun vasta syntymässä. Hun-sielu saattoi irtautua ruumiista esimerkiksi unissa, mutta sen pitkäaikainen poistuminen ruumiista johti kuolemaan. Kuoleman hetkellä hun-sielu lähti vaikealle matkalle taivaallisen keisarin hoviin, mutta po-sielu jäi ruumiin kanssa hautaan ja valvoi sieltä jälkeläisiä ja vaati uhreja pysyäkseen harmittomana. Minä... tunnustan.
Kysymys ei vain ole siitä, että Dou E:n on mahdoton kestää nähdä vanhemman ihmisen joutuvan kidutetuksi, vaan myös tärkeä moraalinen periaate. Konfutselaiseen vanhempainkunnioitukseen kuuluu, että hyveellinen ihminen ei mitenkään voinut antaa itseään ylemmän, tässä tapauksessa anopin joutua kärsimään itsensä vuoksi. Siksi hän tekee toisen, pienemmän rikkeen periaatteita vastaan ja antaa väärän tunnustuksen. Vaeltava haamu
Kiinassa uskottiin, että vääryydellä kuollut jää kuolemansa jälkeen vaeltavaksi tai ”nälkäiseksi” haamuksi, joka vaatii hyvitystä kokemalleen vääryydelle. Vasta hyvityksen jälkeen hänen po- ja hun-sielunsa saavat rauhan ja paikkansa ”Keltaisilla lähteillä”. Helvetti
Käsitys helvetistä on buddhalaisuuden mukana tullutta aatteellista tuontitavaraa Kiinaan. Perinteisissä kiinalaisissa uskomuksissa ei tällaista koettelemusten ja kärsimysten paikkaa tunnettu. Taivas ja Maa nouse valittamaan!
Tämä on hyvin vahva ilmaus, sillä Dou E moittii Taivasta ja Maata, siis kaikkein korkeimpia voimia siitä, etteivät ne toimi oikeudenmukaisesti. Sekaannus roistojen ja hyveellisten välillä
Viittaus vanhaan sanontaan, jossa roistoksi kuvataan Dao Zhi ja hyveelliseksi Konfutsen oppilas Yan Yuan. Asettakaa tuomiomerkki paikalleen
Tuomitun rikollisen niskaan kiinnitetty valkea laatta, jossa ilmoitetaan tuomio kirjoitusmerkillä. Auttaa hänet helmasta hampaillaan vetäen pystyyn
Vahva symbolinen kuuliaisuuden ja huolehtivaisuuden osoitus. Miniän vanhempien haudalla
Viittaa esi-isien kunnioitukseen ja esimerkiksi vainajien päivänä, hautojenlakaisujuhla (qinming) pidettävään uhritilaisuuteen vanhempien haudalla. Kun miniä on kuollut lupaa anoppi hoitaa tämän tärkeän uhritoimituksen miniän vanhempien haudalla. Zhang
Pituusmitta, yksi zhang 3 1/3 metriä. Kuudes kuu
Kuukalenterin mukainen ajanlasku, suunnilleen heinä–elokuu ja jolla tässä tarkoitetaan kesän kuuminta aikaa. Kolme jalkaa enteellistä lunta
Viittaa tarinaan Zou Yanista, joka toimi Zhou-dynastian (1066–221 eKr.) lopussa ministerinä Yanin valtiossa. Zou Yan vangittiin parjausten perusteella, mutta keskellä kuuminta kesää ilmaantunutta hallaa pidettiin Taivaan antamana merkkinä Zoun syyttömyydestä.
Alkuperäisessä käsikirjoituksessa viitteitä kauas historiaan sijoitetuista tarinoista on kiinalaiseen tapaan vielä paljon enemmän. Kääntäjän silmien ohi saattaa vilahtaa monia viitteitä, joita hän ei osaa yhdistää historiallisiin tarinoihin. Mutta kerrottakoon tässä vielä yksi viite: kaulan katkaisemisen seurauksena vuotavasta verestä viitataan alkuperäiskäsikirjoituksessa toiseen Zhou-dynastian taruun: Chang Hongin syyttömänä surmaamisesta seurasi, että tämän veri mestatessa muuttui vihreäksi jadeksi. Dou E viittaa tähän tarinaan myöhemmin tässä näytelmässä kertoessaan isälleen kovasta kohtalostaan. Donghain miniä
Viittaa myöhemmän Han-dynastian aikaan (25–220 jKr.) sijoitettuun tarinaan leskirouva Donghaista. Rouva Donghailla oli nuori miniä, joka oli jäänyt leskeksi hyvin nuorena. Tämä nuori miniä piti anopistaan mitä parhainta huolta. Anoppi kuitenkin piti itseään miniän taakkana ja hirttäytyi. Itsemurhan tehneen anopin tytär kuitenkin syytti miniää äitinsä murhasta ja tapaus vietiin oikeuteen. Oikeudessa miniää kidutettiin ja häneltä saatiin puserretuksi tunnustus ja hänet tuomittiin teloitettavaksi. Teloituksen jälkeen paikkakuntaa koetteli kolmen vuoden mittainen kuivuus. Luonnononnettomuus poistui vasta kun oikeudessa tapahtunut vääryys julkisesti tunnustettiin. Tämä tarina on mitä ilmeisimmin toiminut kirjailija Guan Hanqingin inspiraation lähteenä silloin, kun hän on alkanut muokata tarinaa Dou E:stä. Lipun kirjoitusmerkki: feng, tuuli
Perinteisen kiinalaisen teatterin ilmaisu on siis hyvin symbolistista. Samalla tavoin kuin tässä näytelmässä myrskytuulta kuvataan lipulla, johon on kirjailtu tuulta tarkoittava kirjoitusmerkki voitaisiin tulvaa kuvata lipulla tai viireillä, joihin on kirjoitettu vettä tarkoittava kirjoitusmerkki. Teatterin symbolistisuutta kuvaa hyvin kiinalainen sanonta: ”jos se on realistista se ei ole taidetta”. Tämän periaatteen mukaisesti Dou E:n mestausta ei näytetä yleisölle, vaan tuuli-lippu peittää itse tapahtuman ja jättää katsojan mielikuvitukselle tilaa. Dou E:n ilmestyminen valkoisissa vaatteissa (valkoinen on Kiinassa kuoleman ja hautajaisasun väri) ja valkoisen harsoviitan peittämänä on helppo ymmärtää hänen muuttumisekseen hengeksi. Bang qiang
Joissakin perinteisen oopperan lajeissa käytetty tapa joko yhtyä näyttämön takaa näyttämöllä esiintyvän näyttelijän lauluun tai, kuten tässä näytelmässä, laulaa kertosäkeenomaisesti toistona tai kaikuna näyttämön takaa laulusäe. Välisoitto kun-oopperan tyyppimelodian mukaan
Kun-oopperan tyyppimelodiasta (qupai) sovitettu soolonumero guan-soittimelle. Välisoittojen lisääminen esitykseen on perinteinen tapa, jolla halutaan vaikuttaa tunnelmaan ja samalla saada aikaa pukujen vaihdolle. Virkahattu
Virkamiehillä oli kaapumainen, silkkinen virkapuku ja aseman ilmoittava virkahattu. Virkapuvun silkillä kirjaillut koristeet kertoivat kantajansa virka-aseman sekä sen oliko hän sotilas- vai siviilivirassa. Kahden Huain alue
Tarkoittaa Huaianin ja Huaiyinin piirikuntia Jiangsun maakunnassa Keisarinkanvan varrella. Miekka, jolla saa teloittaa ensin ja raportoida keisarille jälkeenpäin
Dou Tianzhang toimi hallinnon rehellisyyden tarkastajan eli sensorin virassa. Perinteisen Kiinan hallinto näyttäytyy tässä katsojalle raakana ja mielivaltaisena. Mielivaltaista se ei kuitenkaan aina ollut. Vallan keskittäminen aiheutti suuren korruption vaaran ja hallinnon ollessa heikkoa lahjontaa esiintyikin toisinaan hyvin runsaasti. Hallinnolla oli kuitenkin keinoja pitää lahjonta ja mielivalta hallinnassa. Sensorit olivat virkamiehiä, jotka suorittivat yllätystarkastuksia hallinnon parissa ja kuten Dou Tianzhang kertookin heillä oli ”oikeus mestata ensin ja raportoida keisarille jälkeenpäin”. Guan Hanqingin kirjoittaessa tätä näytelmää oli Kiina ja sen hallinto mongolien miehittämä. Hallinnon kritiikki samalla kun se on yleistä ja oikeutettua vallan kritiikkiä on myös epäsuoraa miehitysvallan kritiikkiä. Li
Pituusmitta, 500 metriä. Kymmenetuhatta litä on sanonta, joka tarkoittaa hyvin pitkää matkaa ja tässä suurta aluetta. kuuden toimiston virkamiehet
Perinteisessä Kiinassa oli hallinto jaettu kuuteen osa-alueeseen, oli kuusi ministeriötä ja arvojärjestyksessä ne olivat: siviilihallinnon ministeriö (libu), valtionvarainministeriö (hubu), riittien ministeriö (libu), sotaministeriö (bingbu), rangaistusten ministeriö eli oikeusministeriö (xingbu) ja yleisten töiden ministeriö (gongbu). Vastaavasti paikallishallinto oli valtion virastotalossa, yamenissa jaettu kuuteen toimistoon. Kolmas yövartio
Aikaa mitattiin Kiinassa kahden tunnin jaksoissa. Päivällä ajan kulku ilmoitettiin kelloa lyömällä ja yöllä rummunlyönnein. Tässä mainitaan kolmas rummunlyönti ja sillä tarkoitettiin ajankohtaa kolmesta viiteen aamuyöllä. Purppurainen viitta ja päähine
Keisarillisen sensorin virka-asu. Neljä hyvettä
Naisen kolme kuuliaisuutta konfutselaisen etiikan mukaan: ennen avioliittoa kuuliaisuus isälle, avioliitossa kuuliaisuus aviomiehelle, aviomiehen kuoltua kuuliaisuus pojille. Naisen neljä hyvettä: totuudenmukaisuus, vaatimattomuus, säädyllisyys puheessa ja taitavuus neulan käytössä. Keltaliljat
Dou E viittaa hirvittävän kivuliaaseen naisten jalkojen sitomisen tapaan. Sidottuja, eli liljajalkoja alettiin Kiinassa ihailla Tang-dynastian (618–907) loppupuolelta lähtien ja tapa säilyi aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Kolme jalkaa jadekukkia
Kaunis viittaus lumeen, mutta samalla Chang Hongin tarinaan katso alahuomautus 75. Kymmenentuhannen hengen riesa
Kymmenetuhatta tarkoittaa tässä kaikkia. Yin ja yang
Jo Zhou-dynastian (1066–221 eKr.) ajalta peräisin oleva oppi kaikkien ilmiöiden jakautumisesta toisiinsa sisältyviin vastakohtiin. Viittaa tässä esimerkiksi yön ja päivän eroamiseen, tyttären ja isän eroon, haamun ja elävän erkaantumiseen. | | |