Ainutlaatuinen vesinukketeatteri – Mua roi

Samassa pohjoisvietnamilaisessa maalaismiljöössä, missä cheo-ooppera kehittyi, syntyi myös Pohjois-Vietnamin ainutlaatuinen vesinukketeatteri, mua roi, ainoa nukketeatterin muoto koko maailmassa, joka esitetään vedessä. Sen historiaa tunnetaan 1000-luvulle saakka. Nukkien liikuttajat seisovat kylän vesialtaassa bambukaihtimen takana vyötäröään myöten vedessä. Vedenalaisilla sauvoilla he ohjailevat vajaan puolen metrin korkuisia nukkeja. Nuket on valmistettu kevyestä puusta. Tyyliltään ne edustavat Vietnamin perinteistä, kiinalaisvaikutteista kuvanveistoa. Ne on maalattu metallinhohtoisin lakkavärein.

Nykyään esitykset rakentuvat lyhyistä vakiokohtauksista. Ne kuvaavat kyläläisten arkea kuten kalastusta, riisinviljelyä, soutukilpailua jne. Mukana on myös kiinalaisvaikutteisia mytologisia kohtauksia kuten lohikäärmeiden, feenikslintujen ja leijonien tansseja sekä konfutselaisia teemoja kuten tutkinnon läpäisseen oppineen juhlava kotiinpaluu. Muutamat kohtaukset kuvaavat vietnamilaislegendoja, kuten Hanoin kaupungin syntymyyttiä. Aiemmin esitystä säesti huilu ja rumpu, mutta nyt kun vesinukketeatteria esitetään myös kaupungeissa, valtion ylläpitämissä teattereissa, sen säestyksenä käytetään laajempaa pohjoisvietnamilaista kokoonpanoa.

Vesinukketeatteria on perinteisesti esitetty Hanoin ympäristön kylissä, missä riisiviljelmien kasteluun tarvittava vesiallas toimii esitysten näyttämönä. Nykyään vietnamilaisen temppeliarkkitehtuurin muotoja noudattava, nukkien manipuloijat yleisöltä peittävä näyttämörakenne rakennetaan bambusta ja tekstiileistä. Hanoin lähettyvillä on kuitenkin säilynyt myös vanhoja, kiinteitä vesinukkenäyttämöitä. Hanoissa työskennelleet kansainvälisten avustusjärjestöjen työntekijät näkivät 1980-luvulla kyläesityksiä ja he olivat osaltaan elvyttämässä tätä harvinaista teatteriperinnettä. Vesinukketeatteri kutsuttiin vierailemaan Ranskaan teatterifestivaaleille ja vierailu osoittautui sensaatioksi. Sen jälkeen Vietnamin valtio on perustanut mm. Hanoihin kiinteän vesinukketeatterin ja ryhmät vierailevat säännöllisesti ympäri maailmaa. Vesinukketeatterista onkin tullut Vietnamin ehkä merkittävin kulttuurillinen vientituote.

Vaatelias tekniikka

Vietnamin vesinukketeatterin sadunomaisuus perustuu perinteistä estetiikkaa noudattavien nukkien ja kaikille tutun luonnon elementin, veden yhdistämiseen. Tekniikaltaan se on mutkikas taidemuoto. Aiemmin esitykset toteutettiin yleensä kylän vesialtaassa, nykyään usein liikuteltavassa kumisessa altaassa, johon mahtuu pari tonnia vettä. Altaan takaosassa on perinteistä vietnamilaista temppelin fasadia muistuttava rakenne. Sen takana, bambuesiripun yleisöltä kätkemät nukkemestarit liikuttelevat vedenalaisin bambusauvoin ja lankajärjestelmin vajaan puolen metrin korkuisia nukkeja. Bambuesiripun takana saattaa työskennellä samanaikaisesti kymmenenkin nukkemestaria, jotka seisovat vyötäisiään myöten vedessä. Ulkomaan kiertueilla vesi joudutaan lämmittämään tai nukkemestarit pukeutuvat vedenpitäviin lämpöasuihin.

Nuket pulpahtavat vedestä tai tekevät sisääntulonsa bambukaihtimen välistä. Nukkien vedenalaisten tukitankojen sisällä on lankoja, joita vetämällä nukkien raajat saadaan liikkumaan. Nukkiin kätketyt mutkikkaat mekanismit mahdollistavat muun muassa tanssivien keijujen piruetit ja kohoavat kädet, uivan pojan krooliliikkeet, kalastuksen imitoinnin jne. Veden läsnäolo mahdollistaa myös monia pyroteknisiä temppuja: tupakoiva kalastaja tupruttelee suustaan savua, vedestä kohoava lohikäärme sylkee kidastaan tulta jne. Suurimuotoisin kohtaus, oppineen paluu tutkinnon jälkeen kotikaupunkiinsa, muodostaa koko allasta kiertävän arvokkaan prosessiokulkueen, joka toteutetaan veden alle kätketyllä vinssijärjestelmällä.