Sävellystyöpajat

Oleellisena osana opiskeluun kuuluvat myös omat sävellysprojektit, joita toteutetaan vähintään yksi lukuvuodessa. Työpajatyöskentelyn perusidea on vuorovaikuttamisessa. Ryhmätyöskentelyn kautta oppilaat oppivat käymään keskustelua sekä keskenään että ohjaajan kanssa ja tekemään omia esteettisiä valintoja. Työskentely oman soittimen kanssa improvisaatioharjoituksissa ja omia sävellyksiä työstettäessä tuo uutta näkökulmaa myös soittamiseen. Se kannustaa etsimään sekä oman että ryhmän muiden soittimien karakteristisia piirteitä ja ilmaisullisia rajoja. Työskentelyssä toteutuvat mielestäni myös Hannele Niemen (1998) kuvaamat aktiivisen oppimisen perusominaisuudet eli

olosuhteet, joissa voi konkreettisesti tehdä ja kokeilla (myös epäonnistua ja oppia siitä)
läheisesti käytäntöön liittyvä kokemuksellinen ja pohtiva oppiminen

Sävellysprojektit voivat olla itsenäisiä periodeja opetuksen lomassa, jolloin lähtökohta voi olla monitaiteinen hyödyntäen esim. draamaa, kuvaa, liikettä tai tekstiä. Ne voidaan myös kytkeä suoraan teorianopetuksen sisältöihin.

Seuraavassa esimerkki kuuden oppitunnin kestoisesta periodista, jossa käsiteltävien teoriasisältöjen kautta on edetty oppilaiden omien sävellysten työstämiseen (2/3-kurssi):

I tunti

Tunnin aihe: tasa- ja kolmijakoisen hahmottaminen, 6/8-tahtilaji

Parityöskentelyä pallon kanssa. Musiikkia eri tahtilajeissa, joko äänitteenä tai opettajan soittamana, esim. 2/4, 3/4, 3/8 ja 6/8. Heitetään tai vieritetään palloa musiikin mukaan.Selvitetään ryhmän kanssa yhdessä, mistä tahtilajista on kulloinkin kysymys.
Tutustutaan tasa- ja kolmijakoiseen nuottikuvaan. Rytminlukutehtäviä eri tahtilajeissa.
Rytmidiktaatti 6/8- tahtilajissa (1/4-, 1/8- ja 1/16-nuotein).
Keksitään parin kanssa oma kahden tahdin pituinen rytmiostinato 6/8- tahtilajiin. Lisätään dynamiikka. Siirretään kehosoittimille. Esitetään kunkin parin "rytmikoreografiat" ja opetetaan muulle ryhmälle.

kehosoittimet = taputukset, napsutukset, läpsytykset, tömistykset ym. äänet, joita tuotetaan omalla keholla

II tunti

Tunnin aihe: Rytmihahmot, joissa yhdistellään 1/8- ja 1/16-nuotteja (titiri, ritiri, tiiri, jne.)

Tutustutaan tunnin aiheena oleviin rytmihahmoihin tititoiden ja taputtaen (3/4, 4/4, 3/8 ja 6/8).
Rytminlukutehtäviä, joissa esiintyy ko. rytmejä.
Tehdään parityöskentelynä kahden tahdin pituinen rytmiostinato 6/8-tahtilajissa, jossa mukana ko. rytmejä. Kukin pari kirjoittaa ostinatonsa ylös rytminuotein A4- tai A3-paperille isolla käsialalla. Näitä "rytmitauluja" tarvitaan myöhemmin. Siirretän ostinatot kehosoittimille. Lisätään dynamiikka. Esitetään kunkin parin "rytmikoreografiat" muille.
Rytmidiktaatti, jossa esiintyy ko. rytmejä.

III tunti

Tunnin aihe: Säemuodot, säepari

Mikä on säe? Tutustutaan erilaisiin säemuotoihin esimerkiksi tuttujen laulujen avulla.
Musiikkiesimerkki äänitteeltä tai opettajan soittamana. Kuinka monta säettä erotat esimerkistä? Kuunnellaan vielä uudestaan ja lasketaan yhdessä.
Musiikkiliikuntatehtävä: Musiikkiesimerkki joko äänitteeltä tai opettajan soittamana. Liikutaan musiikin mukaan vapaassa tilassa parin kanssa vuorotellen siten, että vaihto tapahtuu aina säerajalla. Liikkujalla voi olla käytössään huivi tai nauha, jolla musiikin virtausta voidaan "maalata" ilmaan liikkumisen aikana. Annetaan parille vaihdon yhteydessä.
Säepari, kysymys-vastaus -lauseke. Pohditaan yhdessä, millainen voisi olla kysymyslauseke, joka ikäänkuin jää odottamaan jatkoa, ja millainen puolestaan vastauslauseke? Muodostetaan yhdessä ryhmän kanssa edellisen tunnin rytmiostinatoista neljän tahdin pituisia kysymys-vastaus-säepareja ("rytmitaulut"). Työstetään ryhmätöinä säeparit kehonrytmeiksi. Esitetään.

IV tunti

Tunnin aihe: Doorinen asteikko

Kerrataan laulaen erilaisia jo tuttuja asteikkoja, kuten duuri-, molli-, koko- ja puolisävelasteikko. Tutustutaan uutena dooriseen asteikkoon.
Lauluharjoitus 1: liikutaan vapaasti tilassa ja hyräillään d-doorisen asteikon säveliä. Opettaja tukee harjoitusta pianolla. Pysähdytään merkistä paikoilleen ja jäädään yhdelle asteikon sävelelle hetkeksi. Liikkeelle taas opettajan annettua merkin. Toistetaan näin muutaman kerran. Seuraavaksi etsitään merkin kuultua pari, jonka kanssa "keskustellaan" laulaen asteikon säveliä käyttäen hetken aikaa. Merkistä taas liikkeelle. Toistetaan muutaman kerran.
Lauluharjoitus 2: Istutaan piirissä. Opettaja lähettää piirissä eteenpäin kiertämään melodiaostinatoja d-doorisessa asteikossa. Jokainen piirissäolija antaa vierustoverilta saadun melodian aina seuraavalle, ja jatkaa itsekin laulamista, kunnes on saanut taas uuden ostinaton. Piirissä kiertävät ostinatot muodostavat näin yhdessä 3-4-äänisen doorisen harmonian.
Doorinen asteikko soittimin. Harjoitellaan yhdessä soittimin d-doorinen asteikko.
Kasautuva improvisaatioharjoitus. Istutaan piirissä omien soittimien kanssa. Yksi ryhmästä keksii d-doorista asteikkoa käyttäen pienen melodiaostinaton, jota jää soittamaan. Seuraava kuuntelee hetken ja lisää edellisen päälle oman ostinatonsa. Näin jatketaan, kunnes jokainen piirissä olija on lisännyt yhteiseen äänimaisemaan omansa. Jatketaan harjoitusta siten, että yhdessä luotu äänimaisema toimii sovitun kestoisena tutti-osuutena, joka vuorottelee jokaisen soittajan oman soolon kanssa. Turvallisen ja kannustavan ilmapiirin luominen on ensiarvoisen tärkeää. Jollekin oppilaalle saattaa vaikkapa vain yhden sävelen soittaminen olla aluksi haastavaa. Liikkeelle voi lähteä miten pienestä tahansa. Rohkeus kasvaa vähitellen työtapojen tullessa tutuiksi.

V tunti

Tunnin aihe: Ryhmän oman sävellyksen työstäminen

Istutaan piirissä soittimien kanssa. Kerrataan d-doorinen asteikko. Kerrataan kysymys-vastaus -lauseke.
Improvisaatioharjoitus: Opettaja "kyselee" pienin melodioin jokaiselta piirissä-olijalta, jotka puolestaan "vastaavat" omilla melodioillaan. Melodiat voivat olla miten pieniä tahansa, vaikkapa vain yhden tai kahden sävelen kestoisia.
Keksitään neljän hengen työryhmissä tunnilla III työstettyihin kysymys-vastaus-lausekkeisiin (rytmitaulut) melodiat d-doorista asteikkoa käyttäen.
Käytetään syntyneitä melodioita rakennusaineena kokonaisen kappaleen luomisessa ja sovitetaan se koko soitinryhmälle. Lisätään harmonisia, melodisia ja rytmisiä elementtejä. Pohditaan yhdessä soitinnusta ryhmän kokoonpanon mukaan. Käytetään hyväksi erilaisia rakenteellisia ratkaisuja, kuten alku- väli- ja loppusoittoja tai vaikkapa soolo-, tutti- ja duetto-osuuksia. Sovituista ratkaisuista kannattaa tehdä muistiinpanoja jatkotyöskentelyn helpottamiseksi (esim. kartta rakenteesta, kuka soittaa mitä ja millä soittimella jne.) Työstettyjen osien äänittäminen esim. c-kasetille tai minidiscille on myös nopea ja helppo tapa tehdä muistiinpanoja. Kokemus on myös osoittanut, että oppilaat itse muistavat varsin hyvin omat tehtävänsä seuraavaan tuntiin (varsinkin, jos muistat tunnin lopuksi ottaa asian puheeksi).

VI tunti

Tunnin aihe: Ryhmän oman sävellyksen viimeisteleminen ja nuotintaminen partituuriksi

Jatketaan edellisellä tunnilla aloitettua työskentelyä. On tärkeää kiinnittää huomioita myös soittamisen kvaliteettiin, esim. puhtauteen, sointiin ja fraseeraukseen. Näin oppilaat oppivat arvostamaan omaa työtään.
Partituuri. Kun sävellys on saatu valmiiksi, voidaan se nuotintaa partituuriksi. Koska varsinaisen partituurin kirjoittaminen veisi paljon aikaa, kannattaa ehkä tyytyä vähän yksinkertaistetumpaan versioon. Ylös voidaan kirjoittaa vaikkapa jonomaiseen muotoon sävellyksen rakenne ja nuotintaa omille viivastoilleen teemat, melodia- ja rytmiostinatot sekä harmonia (tai esim. pelkkä bassolinja).

Luovan prosessin ohjaaminen on pedagogisesti haastavaa. Opettajan tulee toisaalta osata antaa oma ammat-titaitonsa oppilaiden käyttöön, toisaalta antaa aidosti tilaa heidän omille ideoilleen. Työskentelyn tulee olla demokraattista. Kaikkien ideoita tulee kuunnella. Asioita kannattaa aina kokeilla, ja sitten yhteisestä päätök-sestä joko hyväksyä tai hylätä.

Musiikkiliikunta työvälineenä

Soitinten käytöstä tunnilla

Tulostettava versio