1. Aistit, eleet, tunteet - musiikkia ihmisille?

Johdanto

Vaikka opetuksessa pyritäänkin antamaan opiskelijoille mahdollisuus omien kuvausten ja kommentaarien tuottamiseen, on kuitenkin tärkeää johdatella opiskelijoita kuuntelutehtävien maailmaan ja antaa opiskelijoille ikäänkuin ymmärtämisen avaimia, joiden avulla opiskelijat voivat yhdistellä teoksiin liittyviä seikkoja aikaisempiin tietoihinsa ja liittää niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Siksi aihepiiriin johdattelussa olen usein itse kertonut ja kuvaillut perinteiseen tapaan, luennoiden, ajan virtauksista. Tässä esittelemäni johdatteluideat olen koonnut opinnoistani mm. IRCAMissa sekä lähdekirjallisuudesta.

(1) 1900-luvun musiikki ja uusi suhde kokemusmaailmaan

Vuosisadan vaihteen yleisiä suuntauksia:

• symbolismi (Mallarmé, Baudelaire ym.), psykoanalyysi (Freud, Jung)
• nonfiguratiivisuus kuvataiteissa (Kadinsky ym.)
• tekninen vallankumous
• 1. maailmasota, imperialismi ja nationalismi
• Wagner, Mahler ja saksalaisen romantiikan umpikuja
• "moderni musiikki" (vastaavia muutoksen kausia 1300-luvulla ja 1600-luvulla)

(2) Muutoksia musiikissa vuosisadan vaihteessa

• duuri-molli-tonaliteetin hämärtyminen
• motiivis-temaattisen rakenteen heikkeneminen
• harmonian moniselitteisyys, muodon vapaus
• huomio musiikin ääniin, sointiin, sointikoloriittiin (mm. Skrjabinin harmoniat, Debussyn sointipaletti)
• vapaa tai epäsäännöllinen rytmiikka
• bruitismi (hälymusiikki)

Tehtäviä

Seuraavien kuuntelutehtävien tarkoituksena on vertailla vuosisadan taitteen liepeillä sävellettyjä teoksia ja pohtia edellä kuvattuja muutoksia musiikissa ja sen kokemisessa. Opettaja voi käyttää tukenaan seuraavia musiikin kuuntelemisen ja kokemisen skeemoja eli mielikuvamalleja (Imberty 1981, Hyvönen 1995):

1. Kehollinen kokeminen (jännitys, rentous ...)
2. Tunteiden vastakaiku (ahdistuksesta, hajoamisen tunteesta onneen ja eheyteen, pitämiset ja ei-pitämiset ym.)
3. Tilan ja liikkeen mielikuvat (amodallisuus eli aistienvälinen kokeminen)
4. Referentiaalinen (ei-musiikilliset mielikuvat, tarinat)

Olen käyttänyt opetuksessani esimerkiksi seuraavia kappalepareja. Tehtävänanto voi olla esimerkiksi jokin seuraavista:

• tarinan keksiminen teoksiin, tarinoiden vertailu, mahdollinen tarinan keksimisen vaikeuksien pohdinta
• musiikkiin sopivan maiseman kuvaileminen
• musiikin piirteiden luonnehdintaa
• tanssillisuuden ja rytmiikan pohtiminen
• melodioiden (teemojen, aiheiden), rytmiikan, tonaalisen harmonian tai soinnin merkitys teoksen hahmottumisessa

Teoksia

1. Debussy: Faunin iltapäivä (1894) / Brahms: Jousisekstetto nro 2 op. 36, 3. osa Andante (1865)
2. Stravinsky: Kevätuhri (Danse sacrale) / J. Strauss nuor.: Rosen aus dem Süden
3. Schönberg: Pierrot lunaire, nro 21/ Schubert: Dichterliebe: Am leuchtenden Sommermorgen
4. Varèse: Hyperprism (1922-23)/ Vaughan-Williams (1914): The Lark ascending
5. Schaeffer: Etydi rautateille / Honegger: Pacific 231 (Näitä teoksia tarkastellaan myös 2. luvussa)
6. Mitkä piirteet seuraavissa teoksissa ovat "romanttisia": Tshaikovski: Sinfonia nro 5, 2. osa (1888) / Schönberg: Verklärte Nacht (1899)
7. Mikä seuraavassa teoksessa on "romanttista", mikä jollakin tapaa uutta: Sibelius: Sinfonia nro 4, 2. osa (erityisesti loppumisten tarkastelu: tonaalisten lopukkeiden sijaan äänet vähenevät, madaltuvat, hiljenevät. Tähän aiheeseen palataan 3. luvussa)

Ensimmäisen osion tarkoituksena on harjoitella yhdistämään omat kuuntelukokemukset musiikin piirteisiin ja peilata näiden kautta historian tapahtumia. Tehtävät voivat olla hyvin yksinkertaisia, kuten seuraavat esimerkit osoittavat.

Kommentit on koottu suoraan oppilaitteni kuvauksista:

Esimerkkejä

(1) Miksi Bartok ei ole kansallisromantikko?

Romantiikka

Yleistä luonnehdintaa mistä tunnistaa jonkun teoksen romantiikan ajan sävellykseksi. Oppilaat kuvaavat omia kokemuksiaan, ja opettaja voi auttaa täydentämään esim. seuraavanlaisen kuvauksen:

• Tunteiden kuvailua, lainoja kansanmusiikista, kirkkomusiikista
• Uusia keinoja: Sointi, orkesterinkäyttö, dynamiikka
• Melodian kulku: Intervallit, diatoninen asteikko, kromaattiset laajennukset
• Harmonia: funktionaalinen, tonaalinen / koloristinen
• Rytmiikka: Tasa- tai 3-jakoista

Kuunneltava teos: Rimski-Korsakov: Venäläinen pääsiäinen, oppilaat vertaavat kokemuksiaan yhdessä käsiteltyyn johdantoon.

Bartok

Jälleen johdannoksi yleistä luonnehdintaa, opettajan voi kuvailla ja selvittää esim. seuraavia piirteitä:

• Pentatoninen asteikko
• Bartokin 2 tapaa käyttää kansanmusiikkia: suorat lainat ja sovitukset tai ainekset integroitu osaksi omaa säveltäjänlaatua

Kuunneltava teos: Bartok: 6 romanialaista kansantanssia

Oppilaat kuvailevat kuulemaansa, ja opettaja kokoaa taululle pääkohdat ja avustaa terminologiassa:

• Tunnelma: Aksentit, fraseeraus
• Melodia: Erilaisia asteikkoja: pentatoninen sekä moodit, mm. fryyginen
• Harmonia: Em. asteikolle perustuvat, kvinttiborduuna
• Rytmiikka: Vaihtojakoisia, fraseeraus elävöittää

(2) Tehtävänä oli vertailla teosten luonnetta, toistumisia, harmoniaa, dynamiikkaa ja tekstuuria.

Tämä kuuntelutehtävä perustuu Imbertyn kokeeseen, jossa hän tutki sitä, minkä musiikin piirteiden varassa Debussyn ja Brahmsin kahden teoksen muoto hahmottuu kuulonvaraisesti. Hän totesi Brahmsin temaattisen yhdenmukaisuuden luovan kuulijoille eheyden kokemuksen. Debussyn musiikki hahmottui dynamiikan huippukohtien avulla ja herätti enemmän hajaannuksen ja epäyhtenäisyyden tunnelmia (Imberty 1981).

Kirjallisuutta

• Griffits, P. 1984. Modern Music. London: Thames and Hudson.
• Imberty, M. 1981, Les écritures du temps. Paris: Dunod.
• Lockspeiser, E. & Halbreich, H. 1962. Claude Debussy. Paris: Fayard.
• Machalis, J. & Forney, K. 1995. The Enjoyment of Music. New York, London:W.W. Norton & company.
• Vibier, O. 1973: Varése. Paris: Solfèges / Seuil.

Uuden musiikin merkityksiä etsimässä

2. Äänet musiikin materiaalina