Liite 1: Tietoa jousisoitinten asteikkosormituksista

Silja Mäkinen

(ks. myös artikkeli Joutsenvirta, Aarre: "Pieni soitinopas")

Jousisoitinten sormituksissa käytetään numerointia 0=vapaa kieli sellaisenaan, 1= etusormi, 2= keskisormi, 3=nimetön ja 4= pikkusormi. Sorminumeron yhteyteen liitetään tarvittaessa nuoli ylös- tai alaspäin (tässä ylä- tai alapilkku) merkiksi sormen etäisyydestä edelliseen nähden: esim. 2' on viulistien terminologiassa nimeltään "korkea kakkonen" ja tarkoittaa käytännössä sormen sijoittuva kokoaskelen päähän edellä olevasta "ykkössormesta". Näillä keinoin esim. asteikon rakenne - sävelaskelet - pidetään vakiona.

Seuraavassa on kaksi tyypillistä esimerkkiä duuriasteikkoa koskevista sormituksista viulunsoitossa:

1. Vapaalta kieleltä alkavan duuriasteikon sormitus: 0 1 2` 3 0 1 2`3. Näin sormittaen soitetaan viululla esimerkiksi D-duuriasteikko, alkaen vapaalta d1-kieleltä ja jatkuen kvinttiä ylemmällä G-kielellä.
2. Tavanomainen sormitus, jossa asteikko aloitetaan vapaaseen kieleen (esim. alttoviulun c-kieli) nähden kokoaskelta ylempää (D-duuriasteikko): 1 2' 3' 0 1 2' 3'. Jos kyseisen asteikon soittoa jatkettaisiin vielä toinen oktaavi, sormitus alkaisi jälleen noudattaa vapaalta kieleltä alkavan duuriasteikon sormitusta.

Säveltapailussa ja musiikinteoriassa duuriasteikon sävelaskelrakenne on helppo rinnastaa näihin viulistioppilaan osaamiin sormituksiin esimerkiksi seuraavasti:

do re mi^fa so la ti^do

1 1 _ 1 1 1 _

0 1 2` 3 0 1 2`3 (vapaalta kieleltä alkavan duuriasteikon sormitus)

1 2` 3`0 1 2` 3`4

Sellonsoitossa ei enää puhuta korkeista tai matalista sormista, vaan vapaalta kieleltä alkavissa asteikoissa duuri ja molli soitetaan jo eri sormituksilla. Vapaalta kieleltä lähtevän duuriasteikon sormitus on 0 1 3 4 1 1 3 4, melodisen molliasteikon taas 0 1 2 4 1 3 4 .

Bassonsoitossa ei käytetä kurotusasemia vasemmalla kädellä, joten sormien väliset suhteet pysyvät muuttumattomina. Etu- ja keskisormen väli, kuten myös keskisormen ja pikkusormen väli on puolisävelaskel. Näin ollen siis etusormen ja pikkurillin väli on kokosävelaskel. Nyrkkisääntönä voi pitää, että ykkösasemassa ylennetyt sävelet Gis, Cis, Fis (ja H) saadaan nelosella. Alennetut sävelet F, B, Es ja As on soitettava puoliasemasta.

Muistilista opettajalle

Liite 2: Esimerkki asteikoista osana jousisoitinten kurssivaatimuksia