Musiikkitaitoa liikkuen

Elina Pietilä

Liikunta on erittäin käyttökelpoinen toimintamuoto musiikinopiskelussa. Liikkumisen kokonaisvaltaisuus auttaa lasta usein hahmottamaan ja sisäistämään asioita helpommin kuin pelkkä verbaalinen informaatio. Sen lisäksi liikunta on yleensä lapsille ja nuorille hyvin mieleinen toimintamuoto. Pitkän koulupäivän ja ehkä vielä soittotunninkin jälkeen musiikintaitotunneilla on tärkeätä istumisen sijasta välillä toteuttaa tunnin aiheita sopivan liikunnan avulla.

Musiikkiliikunta ei ole uusi keksintö. En palaa kuitenkaan muinaisiin roomalaisiin asti, vaan sveitsiläiseen musiikinopettajaan Emile Jaques-Dalcrozeen. Hän loi 1900-luvun alussa menetelmän, jonka avulla perehdyttiin musiikin rytmioppiin liikkuen. Hänen mukaansa rytmiikan opiskelu merkitsee koko musiikin opiskelua, ei vain perehtymistä rytmiin.

Kuulohavainnoinnin kehittäminen ja säveltapailun opiskelu kuuluvat Jaques-Dalcrozen mukaan kaikkiin harjoituksiin. Päätavoitteena on sisäisen kuuntelukyvyn kehittäminen. Kuultu musiikki ja liikunnallinen ilmaisu opitaan yhdistämään tietoisesti, samoin tunteiden ilmaiseminen. Ensin koetaan musiikin herättämä tunne, sitten löydetään sen ilmaisuun soveltuvat liikkeet.

Improvisointi on rytmi- ja säveltietoisuuden ohella Dalcroze-menetelmän kolmas pääaine. Koko menetelmän ajatuksena on, että musiikkikasvatus ei merkitse vain joidenkin taitojen oppimista, vaan päämääränä on sisäisesti vapautunut, tasapainoinen ja omia luovia kykyjään käyttävä ihminen. (Ollaranta-Simojoki, 1989)

Vaikka en itse noudata opetuksessani mitään yhtä tiettyä menetelmää, kuvaavat Jaques-Dalcrozen noin 100 vuotta sitten kehittämät ajatukset mielestäni hyvin musiikkiliikunan tärkeyttä musiikkikasvatuksessa. Samoja ajatuksia on esittänyt eräs suomalaisen musiikkiliikunnan keskeisimmistä vaikuttajista, Inkeri Simola-Isaksson: "Musiikkiliikunnan anti on monipuolinen; se ei rikastuta ainoastaan musiikin kokemisena sinänsä, vaan musiikkitietoon perehdyttävänä apuvälineenä, vapauttavana ja luonnollista ilmaisua sekä luovuutta kirvoittavana, persoonallisuutta ja sosiaalista sopeutuvuutta kehittävänä tekijänä."(Inkeri Simola-Isaksson - Pirkko Vilppunen, 1975)

Omaan työhömme Tampereen Konservatoriossa olemme saaneet virikkeitä lukuisilta kursseilta, joissa opettajina ovat toimineet em. Simola-Isakssonin lisäksi mm. sellaiset suomalaiset musiikkiliikunnan taitajat kuin Anna Sammalkorpi, Elina Kivelä ja Soili Perkiö, vain muutamia, ehkä eniten omaan musiikkiliikunnan käyttööni vaikuttaneita mainitakseni. Lisäksi runsaasti virikkeitä eri ikäisten lasten ja nuorten musiikkikasvatukseen ovat tarjonneet Jasesoi ry:n kursseilla eri vuosina toimineet lukuisat ulkomaiset musiikkikasvattajat.

Olen koonnut tähän joitakin mielestäni keskeisiä musiikinteorian ja säveltapailun alkuopetukseen soveltuvia liikunnallisia ideoita ja harjoituksia. Osa on peräisin em. kursseilta ja opettajilta, osa löytyy erilaisista musiikin varhaiskasvatukseen liittyvistä kirjoista ja oppaista ja osa on omissa opetustilanteissa luotuja.

Tutustumisrytmejä

Kun oppilaat syksyllä aloittavat musiikkitaitoryhmissä, heistä on suurin osa toisilleen vieraita. Niinpä aluksi on syytä tutustua. Nimen lisäksi on kiva tietää, mitä soitinta ryhmäkaveri soittaa. Aloittaa voidaan esim. rytmipiirillä:

ESIMERKKI: Kaikki seisovat piirissä kävellen paikallaan selkeää perussykettä. Kun syke alkaa sujua, otetaan mukaan nimet ja soitinten nimet seuraavasti: Jokainen menee vuorollaan, edelleen perussykkeessä kävellen keskelle neljä askelta ja takaisin neljä

[KUVA]

Sitten lähtee koko ryhmä samalla tavalla keskelle ja takaisin toistaen "Sinä olet Elina ja soitat pianoa".

Tämän jälkeen on vuorossa seuraava:

[KUVA]

Ja taas kaikki toistavat ja marssivat keskelle : "Sinä olet...

Näin edetään, kunnes kaikkien nimet ja soittimet on käyty läpi.

Aika-arvoja liikkuen

Musiikkitaito 1:ssä pääosalle lapsista (7-v) musiikin aika-arvot eivät ole vielä tuttuja niiden oikeilla nimillä. Osalle ne ovat aivan uusia, mutta musiikkileikkikoulua käyneille niistä osa on tuttuja nuottikuvana ja niminä taa-a, taa, titi jne. Myöskin liikkuen isäkarhun, äitikarhun ja pikkukarhun askeliin on tutustuttu.

Samaa tapaa toteutamme myös musiikkitaitotunneilla. Vaikka aika-arvot opetellaankin jo sekä oikeilla nimillä, että nuottikuvana, liikkuvat edelleen erikokoiset eläimet. Karhujen seuraksi tulee uusia eläimiä. Kärpänen, muurahainen tai mikä tahansa pieni ötökkä tai eläin voi hyvin kulkea tiritiri-askelilla eli kuudestoistaosanuotteina ja vaikkapa kilpikonna kokonuotteina. Näiden eri eläinten askelin voidaan liikkua esim. pianon säestyksellä tai joka eläimelle voidaan yhdessä valita vaikka oma rytmisoitin.

ESIMERKKI: ( Idea lähtöisin Anna Sammalkorven kurssilta 90-luvun alkupuolella)

Olemme liikkeellä Lapin maisemissa:

Metsässä astelee rauhallisesti

tunturissa

suon laidassa

ja tunturin rinteen kanervikossa

Kaikki liikkuvat toistellen sanaloruja. Liikutaan eläin kerrallaan ja yritetään tehdä aika-arvot mahdollisimman tarkasti.

1. liikutaan pianolla annetun musiikin mukaisesti eri eläiminä, edelleen kaikki yhdessä
2. jaetaan ryhmä neljään osaan. Jokaisella ryhmällä on oma eläimensä, jonka musiikkia kuullessaan se liikkuu.
3. ollaan piirissä: Yksi kerrallaan liikkuu. Sovitaan esim. yhdessä mikä eläin on ensimmäinen liikkuja. Liikkuja kulkee hetken piirin keskellä ja lähettää sitten liikkeelle seuraavan koskettamalla tätä tietyllä tavalla. Kosketustapa määrää sen , miten seuraava liikkuu: kosketus päähän = sopuli, kosketus olkapäälle = kettu, kosketus reiteen = poro ja kosketus varpaisiin = karhu. Onpa soittajana sitten opettaja pianolla tai oppilaat eri rytmisoittimilla, pitää soittajankin tarkasti seurata koskettajaa, jotta säestys tulee oikealle eläimelle.

Kaikkia osioita ei kannata mennä samalla tunnilla, vaan ne voi jakaa parille peräkkäiselle tunnille.

Tahtilajit tutuiksi myös liikkuen

Tasajakoiselle ja kolmijakoiselle musiikille eli Kalle Kakkoselle ja Konsta Kolmoselle löytyy helposti erilaisia liikuntamuotoja. Tasajakoista musiikkia voi marssia, talviaikaan voi "hiihtää" tai sitä voi pomppia eri tavoilla. Kolmijakoista voi tanssia, luistella, liidellä, jne . Taas voi ottaa myös erilaisia eläimiä tai muita mielikuvia liikunnan avuksi. Myöskin pallo on hyvä apuväline. Sitä voi pompottaa tasajakoisella ja vierittää esim. parilta toiselle kolmijakoisella musiikilla.

ESIMERKKI: Lapsille mieleinen on jo monen vuoden ajan ollut tasajakoisen ja kolmijakoisen vuorotteluleikki "Räntämummo", jossa hiutaleet leijailevat kunnes Räntämummo muuttaa ne pomppiviksi pisaroiksi (Alho-Perkiö: Laulun Aika 1987, kasetti). Pienemmät lapset liikkuvat yleensä kaikki yhdessä, mmutta isommilla olen käyttäny jakoa pisaroihin ja hiutaleisiin. Mukana on ollut lisäksi valkeat hallaharsohuivit hiutaleiden leijailua tehostamassa ja clavesit rytmittämässä pisaroiden pomppimista.

Eri musiikkiliikuntakaseteilta ja CD-levyiltä löytyy myös runsaasti hyvää musiikkimateriaalia, joissa esim. tasajakoista voi marssia yksin vapaasti tilassa ja kolmijakoisen alkaessa otetaan pari, jonka kanssa pyörähdellään. (ks. materiaaliluettelo artikkelin lopusta).

Viisijakoista Väinö Viitosen kalevalaista rytmiä tehtäessä olen käyttänyt mm. kehosoittimien ja liikunnan yhdistelmää.

ESIMERKKI: "Kapo kapo karhunpoika" on liikuttu siten että talvipesästään noussut karhu on ensin ravistellut lumet itsestään:

Sitten karhu on lähtenyt liikkeelle: Piirissä ympäri kahdeksasosilla astuen, neljäsosanuoteilla tömistys ja samalla käännös, ja sitten toiseen suuntaan sama.

Muotorakenteita

Useat lastenlaulut ja koululaulut ovat AB- tai ABA-muotoisia. Näiden lyhyiden melodioiden rakenne on lapsen helppo tajuta, kun niihin tehdään liikunnallinen sovitus. Selkeät säehahmot tulevat näin sekä kuultua että nähtyä. Tällä tavoin pienten kokonaisuuksien hahmottaminen antaa pohjaa laajempien kokonaisuuksien hahmottamiseen.

Parillisessa muodossa tehdään selvästi erilainen liikunta A:han ja B:hen niin, että ne selkeästi hahmottuvat itsenäisiksi osiksi. ABA-muodossa taas välissä oleva B tehdään selvästi erottumaan alun ja lopun samanlaisista A-osista.

ESIMERKKI: Otan esimerkiksi ABA-muodon ja kaikille niin tutun laulun, että nuottiesimerkkiä ei tarvita

Rati riti ralla

Rati riti ralla, tuli talvihalla A

Kuuraparta, tuiskutukka, lumiviitta, harmaasukka B

rati riti ralla, semmoinen on halla A

A-osa: Piirissä kädet käsissä neljäsosilla liikkuen kävellään neljä askelta piirin keskelle ja neljä takaisin

B-osa: Piirin kehällä ympäri kahdeksasosilla liikkuen 16 askelta

A-osa: liikutaan kuten alussa

Opettajan pianosäestykseen voisi tehdä kivan lisän ottamalla kaksi oppilasta säestämään A- ja B-osia sopivilla rytmisoittimilla (esim. A djembellä ja B claveseilla).

Olen omien ryhmieni kanssa edennyt tästä siten, että oppilaat ovat saaneet pienryhmänä tehdä lauluun oman liikuntasovituksensa. Olen jakanut ryhmän kahtia ja antanut n. 10 min suunnitteluaikaa . Tämän jälkeen molemmat ryhmänpuolikkaat ovat esittäneet oman liikuntasovituksensa muulle ryhmälle. Tämä on erittäin hyvä harjoitus, jossa vaaditaan rohkeutta, luovuutta ja ryhmätyökykyä. Kokemuksesta voin sanoa, että tulokset ovat hyvin vaihtelevia: joiltakin juttu syntyy helposti, toiset tarvitsevat paljonkin apua. Kannattaa kokeilla, sillä prosessi antaa opettajallekin tietoa siitä, miten eri oppilaat tilanteesta selviytyvät ja miten he ovat opetetun asian sisäistäneet.

Kaanon on myöskin rakenteeltaan helpompi hahmottaa kun siihen lisää liikunnan. Inkeri Simola-Isaksson on tehnyt hauskan ja helpon liikuntasovituksen kaanoniin Piu pau papinkello. Laulu ja leikki löytyvät kirjasta Inkeri Simola-Isaksson - Pirkko Vilppunen: Musiikkiliikuntaa lapsille (1975).

ESIMERKKI:

Piu pau papinkello

Kaanonleikki

Leikitään piirissä, rivissä, vastakkaisriveissä tai jonoissa

1. 4 askelta eteenpäin
2. 4 askelta taaksepäin
3. 4 askelta paikalla ympäri
4. 4 taputusta

Suoritusehdotuksia:

1. kaikki yhtä aika
2. kahdessa ryhmässä
3. neljässä ryhmässä
4. piirissä jako neljään; ykköset aloittavat yhdessä, samoin kakkoset, kolmoset ja neloset.

Tempon ja voiman vaihteluita liikkuen

Sekä tempon että voiman vaihteluissa liikunnalliset harjoitukset ovat erittäin käyttökelpoisia. Esimerkiksi tempoa vaihtelemalla voidaan liikkuen kokea erilaisia sävyjä, kun rohkeasti marssivasta muututaan varovasti hiipiväksi tai kipin kapin pakoon juoksevaksi. Tähän löytyy esim "Tassutellen ja Tanssien" CD:ltä hauska liikunta: "Seikkailu metsässä". Ihan oman seikkailun ja liikuntasovituksen voi toki tehdä moneenkin eläinaiheiseen lauluun ja toteuttaa niissä eri tempolla kulkevia eläimiä.

Tähän aiheeseen voi hyvin liittää myös käsiteparin kevyt - raskas, jolloin voimakkaalla musiikilla liikutaan isoina painavina eläiminä ja hiljaisella, kevyellä musiikilla piiperrellään pieninä, keveinä eläiminä.

Accelerando - ritardando voidaan toteuttaa perinteisesti esim. junan lähtönä ja tulona asemalle, samoin tietysti myös crescendo - diminuendo.

Pääsiäisen aikaan tein käsitepareilla hidas - nopea ja cresc. - dim. seuraavanlaisen pääsiäisnoita-aiheisen liikuntaharjoituksen:

ESIMERKKI: Musiikkina A-osaan "Tassutellen ja tanssien" CD:ltä kappale no 31 "Nopeaa ja hidasta" sekä B-osaan Inkeri Simola-Isakssonin Musiikkiliikunta 2 -kasetilta kappale no 5 "Crescendo - diminuendo"

• Noidat lentävät luudillaan pääsiäisyönä kohti Kyöpelinvuorta (nopealla osalla "lennetään"), ja pysähtyvät välillä tekemään taikojaan ( hitaalla osalla tehdään noitamaisia taikomisliikkeitä).
• Kyöpelinvuorella noidat kilpailevat siitä, kuka osaa parhaiten suurentaa ja pienentää eri eläimiä. (Jokainen oppilas saa valita, mikä eläin hän haluaa olla. Musiikin mukaan hän sitten noidan taikoessa muuttuu suu-remmaksi ja pienemmäksi).

Kansantansseja

Erilaiset kansantanssit , ainakin hieman yksinkertaistettuina ovat myös käyttökelpoisia jo musiikkitaitoikäisillä oppilailla. Niiden avulla tutustutaan mukavasti suomalaiseen ja ulkomaiseen kansanmusiikkiin. Vanhoihin kansanlauluihin voi hyvin tehdä itse erilaisia helppoja liikuntasovituksia , joihin sisällyttää vastuita, ohituksia , portteja, piirejä, tukkeja ym.

Kivoja liikuntasovituksia sekä suomalaisiin että ulkomaisiin kansantansseihin on mm. Soili Perkiön ja Helinä Rinteen kansiossa "Lasten musiikkiliikunta".

Soittimien käyttö musiikin alkuopetuksessa

Materiaalia musiikkiliikuntaan