Sibelius-Akatemia
Aleatori etusivu

I ja V asteen soinnut

Etydi: Oikean käden asemasoittoharjoitus

Soita hitaasti ja harkiten. Kokeile myös silmät kiinni. Harjoittele ainakin kolmessa eri duurissa ja kolmessa eri mollissa. Mollin V asteen sointu soitetaan duurisointuna, eli harmonisen molliasteikon mukaisesti.

nuottiesimerkki

Etydi: I ja V asteen sointujen yhdistäminen

Soita hitaasti silmät kiinni. Harjoittele ainakin kolmessa eri duurissa ja kolmessa eri mollissa. Huom: Jos peräkkäisissä soinnuissa on yhteinen sävel, se kannattaa tavallisesti pitää paikoillaan. Usein sointuja yhdistellään siten, että stemmat liikkuvat mahdollisimman pienin intervallein.

nuottiesimerkki

Erilaisia bassostemmoja

Kahdenkin sävelen bassostemmassa on paljon erilaisia ratkaisumahdollisuuksia, koska tietynnimisen sävelen voi soittaa useasta eri oktaavialasta. Laula seuraavat bassokulut ja vertaile niitä:

nuottiesimerkki

Korvakuulosäestys

Säestä korvakuulolta tuttuja lauluja I ja V asteen soinnuilla. Sopivaa ohjelmistoa ovat esimerkiksi Pienet sammakot, Hepokatti, Maijan karitsa, Aa tuuti lasta, Tunnetko Liisukan, Ei ole leskeä ollenkaan, Setä Hermannin valssi, Kahvikaanon ja London bridge.

Vaihtoehtoisia harjoitustapoja: laula ja säestä itseäsi, säestä kun toinen oppilas soittaa tai laulaa, kuuntele äänitettä ja soita mukana säestystä.

Yhdistä soinnut  kuten etydeissä. Käytä monipuolisesti eri sävellajeja ja eri asemia.

Mieti, millainen säestys sopisi kappaleen tahtilajiin, tempoon ja tyylilajiin. Kokeile erilaisia säestyskuvioita:

Schubert: Seligkeit

nuottiesimerkki

Haydn: Sinfonia nro 97, Menuetin trio

nuottiesimerkki

Chopin: Etydi E

nuottiesimerkki

Bizet: Menuetti sarjasta l´Arlésienne

nuottiesimerkki

Haydn: Pianosonaatti 3, III osa

nuottiesimerkki

Komppeja

nuottiesimerkki

Soinnutus- ja hajasävelharjoitus

  1. Soinnuta kansanmusiikkiohjelmiston melodioita I ja V asteen soinnuilla.
  2. Ympyröi nuotista sointuihin kuulumattomat sävelet eli hajasävelet.
  3. Soita säestys.

Improvisaatio

Soita tai laula improvisoitu melodia annettuun sointukulkuun. Toiset säestävät. Kukin on vuorollaan "solistina". Sopikaa ensin yhteinen sointukulku, tahtilaji ja tempo.

Esim. I – V – V – I tai I – I – I – V – I – I – V – I  jne.

Väliäänien kirjoitus

  1. Merkitse nuottiin sointuasteet I ja V.
  2. Lisää altto- ja tenoristemmat ääriäänten väliin. Väliäänet täydentävät kolmisoinnuista puuttuvat sävelet. Koska stemmoja on tässä enemmän kuin kolmisoinnuissa säveliä, yksi sävelistä on kaksinnettava. Tavallisesti kaksinnetaan soinnun pohjasävel (katso etydit), mutta myös kvintin tai terssin kaksintaminen on mahdollista.
  3. Mollissa soinnut ovat yleensä harmonisen molliasteikon mukaiset. Siksi tässäkin harjoituksessa ylennetään jokainen c-sävel. Cis on d-mollisävellajissa johtosävel, jota ei saa kaksintaa.
  4. Laula altto- ja tenoristemma ja tarkkaile samalla että ne ovat luontevan kuuloiset. Korjaa helpommaksi, jos esimerkiksi jokin hyppy tuntuu vaikealta laulaa.
  5. Lopuksi tarkista vielä stemmojen väliset rinnakkaisliikkeet. Löydät ehkä sovituksestasi rinnakkaisia terssejä tai sekstejä, jotka soivat hyvin.Sen sijaan rinnakkkaiset kvintit, oktaavit tai priimit eivät kuulu tähän tyyliin. Korjaa jos löydät.

nuottiesimerkki

Säestyksen kirjoitus

  1. Tutustu melodiaan laulamalla tai soittamalla. Soinnuta I ja V asteen soinnuilla.
  2. Kirjoita bassostemma, jossa on vain sointujen pohjasäveliä.
  3. Jatka väliäänet valmiiksi. Jokaisessa soinnussa on oltava pohjasävel ja terssi; kvintti voi puuttua (ks. tahti 2). Minkä tahansa muun sävelen paitsi johtosävelen (dis) voi kaksintaa.
  4. Soita säestys sointusoittimella. Melodian voi soittaa tai laulaa, ja sen voi transponoida sopivaan oktaavialaan.

Flikuleeri

nuottiesimerkki

Oma sävellys

  • Keksi sointukulku käyttäen I ja V asteen sointuja. Sävellä sointukulkuun sopiva melodia. Käytä sointusävelten lisäksi hajasäveliä.
    TAI
  • Sävellä melodia ja soinnuta se I ja V asteen soinnuilla.

Huom. Koska sointuja on käytössä vain kaksi, melodiankin pitää tyyliltään olla varsin yksinkertainen, esimerkiksi kansanlaulua tai lastenlaulua muistuttava.

Duurimuotoinen toonikasointu mollissa (Picardin terssi)

Mollikappaleen viimeinen toonikasointu on joskus duurimuotoinen. Soinnun terssisävelen korotus merkitään ylennys- tai palautusmerkillä.

J. S. Bach: Ranskalainen sarja nro 1 d-molli, BWV 812; Sarabande t. 21-24.

nuottiesimerkki

Kokeile soinnuttamissasi mollikappaleissa duurimuotoista päätössointua.

Kirjoita basso

  1. Soinnuta ja kirjoita basso.
  2. Laula melodiaa ja soita samalla bassostemmaa.
  3. Transponoi eri sävellajeihin.

Robert de Visée: Menuetti D

nuottiesimerkki


Tulostettava versio