CODA
Kuten useat tämän kirjoituksen esimerkit osoittavat, musiikkipedagogit ovat kautta aikojen taittaneet peistä siitä, miten lauluja pitäisi kouluissa opettaa. Erilaisia solmisointijärjestelmiä on luotu ja kehitetty aikojen kuluessa runsaasti, ja opettajat ovat myös soveltaneet ja muokanneet niitä kukin omaan ammattitaitoonsa nojaten. Toisaalta menetelmien vertailu tuo myös esille paljon toistuvia aineksia: esimerkiksi sävelsuhteita havainnollistavat käsimerkit, solmisaatiotavut ja rytmihahmoihin liitetyt sanat on selvästi yhä uudelleen havaittu tehokkaiksi. Suomalaisessakin musiikinopetuksessa solmisoinnilla on jo pitkä historia, jonka tuntemus antaa pohjaa nykyopettajien menetelmävalinnoille.
Dir. mus. Jouko Törmälä on kouvolalainen musiikkipedagogi, joka on opiskellut Rauman seminaarissa Arvo Räikkösen johdolla sekä Sibelius-Akatemiassa sävellystä Einojuhani Rautavaaran johdolla. Hän on toiminut Kouvolassa musiikkiluokanopettajana, ja kuoronjohtajana sekä Kymen läänin säveltaiteen ohjaavana läänintaiteilijana 1992–1995. Kirjoitus pohjautuu Suomen Kodály-seuran ja MUTES ry:n tiedotuslehdessä 1/2005 julkaistuun artikkeliin.
Kirjoituksen lähteinä on käytetty seuraava haastatteluja vuosilta 2004-2005:
- Hakkiluoto Erkki
- Kiiski Paavo
- Papp Akos G.
- Selänne Lasse
- Viitala Maarit
Musiikinopettajat Hakkiluoto ja Selänne ovat artikkelin kirjoittajan tavoin opiskelleet Räikkösen oppilaina Rauman opettajaseminaarissa ja Viitala, Räikkösen tytär, antanut lisätietoa Räikkösen opetuksesta. Unkarilainen musiikkipedagogi Akos Papp on itse aikanaan opiskellut Zoltán Kodályn johdolla. Suomalainen pedagogi Paavo Kiiski on antanut tietoja oppikirjoja koskevissa kysymyksissä.
Viime vuosikymmenten kehitystä Suomessa | Lähteet |
Tulostettava versio |