Puhaltimiin liittyvää tietoa

puupuhaltimet (engl. wood winds, USA)
ansatsilla tarkoitetaan suun lihasten kontrollointia, joka kehittyy harjoittelun myötä.
oktaaviläpän avulla tuotetaan soittimen keskirekisteri, joka esim. oboella on oktaavia korkeammalla, mutta klarinetilla oktaavia ja kvinttiä korkeammalla.
soittimen alin ja keskirekisteri muistuttavat otteiltaan usein toisiaan, mutta kolmas rekisteri on sormituksiltaan usein epälooginen ja vaatii kehittynyttä ansatsia.
rekisterinvaihdon alue vaatii paljon harjoittelua, koska kaksi peräkkäistä säveltä vaatii aivan erilaiset otteet ja niiden sointivärit poikkeavat toisistaan.
ylipuhallus ; ansatsia muuttamalla (usein myös puhallusvoimaa lisäämällä) voidaan synnyttää soittimen ns. luonnonsäveliä (harmonics), jotka noudattavat sävelkorkeudeltaan harmonista osaäänessarjaa.
yläsävelet on epävirallinen termi, jolla tarkoitetaan puhallinsoittimien luonnonsäveliä. Termi aiheuttaa sekaannuksia, koska ensimmäinen yläsävel on toinen luonnonsävel jne.
soittimen poraus (sisäosan muoto) voi olla kartiomainen (oboe, saksofoni) tai sylinterimäinen (huilu, klarinetti)
mensuurilla tarkoitetaan joskus värähtelevän ilmapatsaan pituutta, mutta useimmiten kuitenkin soittimen putken läpileikkausmittaa, joka vaikuttaa mm. sointiväriin (ahdas mensuuri > yläsävelrikas, laaja mensuuri > huilumainen).
aluke, eli soittimen äänen syntymiseen tarvittava impulssi synnytetään kielen avulla, esim. tavuilla 'd(u)' tai 't(a)' puupuhaltimissa ja huulia täryttämällä vaskipuhaltimissa.
legato; kaarella yhdistetyissä nuoteissa ei jälkimmäisessä soiteta aluketta
peruskurssitason ohittaneet soittajat käyttävät ns. tuplakieltä usein nopeissa staccatokuluissa, esim. d(u)k(u)… tai t(a)k(a)… Myös triplakieli (ta-ta-ka) onnistuu ammattilaisilta. Tupla- ja triplakielitystä käytetään erityisesti huilulla ja trumpetilla.
vibrato synnytetään puhaltimilla eri tavoin; esim. huilulla se syntyy hengitystekniikan tuloksena, mutta saksofonilla se 'tehdään' leuan, pallean ym. avulla
huiluääniksi kutsutaan luonnonsäveliä, jotka syntyvät puupuhaltimilla ylipuhallettaessa, vaikka ote onkin sama. Ne ovat mahdollisia ja myös melko puhtaita, jos (lähes) kaikki sormiaukot on tukittu. Saksofoneilla huiluääniä voidaan tuottaa useitakin, esim. saksofonilla otteella b (kirjoitettu!) syntyvät b, b1, f2, b2, d3, f3 jne.
luonnonsävelet -nimitystä käytetään erit. vaskipuhaltimien yhteydessä, koska luonnontorvi on soittimien esi-isä. Pedaaliääni eli 1. luonnonsävel vastaa matalinta soittimella saatavaa sävelkorkeutta, joka syntyy ilmapatsaan värähdellessä koko pituudeltaan soittimen sisällä.
luonnonsävelsarja on sävelkorkeuksiltaan sama kuin harmoninen osaäänessarja, mutta kukin sen jäsenistä on myös sävel, ei pelkkä äänes.

Yllä on kuvattu luonnonsävelsarja, jollainen on esim. vetopasuunalla, B-käyrätorvella, barytonilla ja tenoritorvella (soiva sävelkorkeus). B-bassotuuban luonnonsävelsarja alkaa oktaavia alempaa, mutta sisältää samat intervallisuhteet. B-trumpetin ja B-kornetin luonnonsävelet ovat oktaavia korkeammalla ja pikkolotrumpetilla kaksi oktaavia korkeammalla.

Nuolet osoittavat sävelet, joiden intonaatio poikkeaa normaalista viritystasosta, esim. 11. luonnonsävel on lähes tarkalleen e:n ja es-sävelen puolivälissä.

luonnonsävelsarjan muotoutumiseen vaikuttaa porauksen lisäksi se, onko soitin molemmista päistä avoin vain onko toinen pää tukittu; tämän takia esim. huilun luonnonsävelsarja muotoutuu eri tavalla kuin klarinetin, jolla syntyvät vain parittomat luonnonsävelet.

pedaaliäänet (pedal tones) ovat vaskipuhaltimilla ensimmäisestä luonnonsävelestä venttiilien (pasuunalla luistin) avulla tuotettuja säveliä, ääniala laajenee niiden avulla alaspäin muutamia sävelaskelia venttiilien määrästä ja soittajan taidoista riippuen.
puupuhaltimilla luonnonsävelsarjan käyttö (huiluäänet) on erityinen soittotapa, sointiväri pohjautuu pääasiassa perusääneen. Vaskipuhaltimilla taas perusääni (pedaaliääni) tuotetaan melko harvoin, sen sijaan luonnonsävelet ovat koko ajan käytössä.
kvarttiventtiili laskee sävelkorkeutta kvartin, käytössä mm. pasuunassa. Vastaa toiminnallaan tuuban tai pikkolotrumpetin neljättä venttiiliä.
clarinorekisteri a) trumpettisoittimilla 6. tai 8. luonnonsävelestä lähtien oleva alue (... n. 20.). Ennen venttiilien keksimistä vain clarinorekisterissä voitiin saada aikaan melodisia kulkuja. b) klarinetin 'toinen rekisteri', jota soittimen kehityksen alkuaikoina pidettiin trumpetin kaltaisena.
kokosoitin, puolisoitin edellisillä voi helposti tuottaa pedaaliäänet, niiden putken halkaisijoitten suhde alku- ja loppupäässä vaihtelee 1
kiertohengitys on tekniikka, jossa soittaja puhaltaa poskistaan ilmaa soittimeen samanaikaisesti kun hengittää nenän kautta sisäänpäin. Kiertohengitys on mahdollista kaikilla puhallussoittimilla, mutta verraten harvat ammattimuusikot osaavat sen niin hyvin, että poskista puhaltamisen aikaansaamaa ansatsimuutosta ei huomaa.

Muutamia puhaltimiin liittyviä vieraskielisiä termejä

embouchure = 1. ansatsi eli asete; soittajan huulilihaksien valmiustila, 2. puhallinsoittimen suukappale, 3. poikkihuilun puhallusreikä + suulevy
mouthpiece = suukappale
flutter-tongue = frulato = Flatterzunge ='tärykieli'; soittotapa, jossa normaalin alukkeen sijasta käytetään r-äännettä
ligature (ligatuuri) = soitinlehdykän paikoillaan pitävä kiristin klarinetissa ja saksofoneissa
reed = soitinlehdykkä, 'lehti', 'kieli', 'päre'
reeds (big band-sanastoa) = lehdykkäsoittimet eli saksofonit ja klarinetit (huilu?!)
double-reed = kaksoislehdykkäsoitin (oboe ja fagotti)
valve = piston = venttiili
bell = pavillon = kaikusuppilo eli kello
bells up = pavillon en l'air = campana in aria = erityisesti käyrätorven soittotapa, jossa soittimen kello osoitetaan (ylöspäin) kohti yleisöä
multiphonics, multisonics, 'multisoundit' = moderni soittotapa, jossa tuotetaan yhtä aikaa monia luonnonsävelsarjan säveliä käyttämällä 'vääriä otteita' ja kehittynyttä ansatsitekniikkaa; saksofonit ja

sordiinoita (mutes) on vaskipuhaltimilla, erityisesti trumpeteilla hyvin erilaisia, mm.:

straight mute (st. mute), joka tarkoitus on lähinnä vaimentaa ääntä, mutta se muuttaa myös sointiväriä 'tukkoisemmaksi'
harmon mute (waa-waa mute) sisältää irrotettavan osan; irrotettuna se lähestulkoon poistaa sointiväristä ensimmäisen osaääneksen, paikoillaan sen sointiväri on sukua jousisoitinten ponticellolle, osaa liikutetaan edestakaisin wah-wah-efektin aikaansaamiseksi
whispa mute vaimentaa soittimen ääntä eniten
cup mute ja mica mute tuottavat nasaalin sävyn, jälkimmäinen vähän terävämmän
plunger ei ole varsinainen sordiino vaan putkimiesten käyttämä 'imukuppi', josta on poistettu varsi; plungeria käytetään yhdessä tärykielen kanssa tuottamaan esim. wah-wah-efekti

Puhaltimille kirjoitettaessa on hyvä tietää

eri soittimet vaativat erilaista hengityksen säätelyä; vasta-alkajalle on kirjoitettava lyhyitä fraaseja (erit. huilulle, oboelle ja vaskipuhaltimille).
mahdollisuus dynamiikan vaihteluihin on puhaltimilla hyvin erilainen; esim. fagotilla vaihtelua on vain vähän kun taas saksofonilla hyvinkin paljon.
useita etumerkkejä sisältävät sävellajit saattavat olla puupuhaltimilla hankalia, koska niissä joudutaan käyttämään lisäläppiä; yleensä on kuitenkin kysymys siitä, että soittimien oma ohjelmisto keskittyy 'helppoihin sävellajeihin'.
vaskipuhaltimia sisältävät yhtyeet soivat parhaiten F-, B- ja Es-duurissa; soinnut sisältävät silloin paljon soittimien omiin luonnonsävelsarjoihin kuuluvia säveliä.
varsinkin aloittelevilla puupuhaltimien soittajilla rekisterin alku- ja loppupään sävelet poikkeavat toisistaan sointiväriltään, soittimelle luontainen sointiväri syntyy helpommin rekisterin alkupään sävelistä.
intonaatio ei myöskään ole aina tasainen; yhteissoitossa vaaditaan kehittynyttä sävelkorvaa (ja ansatsia) korjaamaan säveltaso puhtaaksi.
yhdisteltäessä eri soittimia vapaasti on muistettava, että soittimilla on keskenään suuriakin dynaamisia vaihteluita; tämän vuoksi esim. duettoja fagotille ja tuuballe ei juuri kirjallisuudesta löydy.
vaskipuhaltimilla soitetuissa fanfaareissa ovat tavallisia nopeatkin repetitiot (tupla- ja triplakielitys) sekä luonnonsäveliin pohjautuvat duetot eli ns. torvikvintit.

Vaskien äänialat

Jousisoittimet

Tulostettava versio