7. Kuunteluopas

Kun edelliset kohdat on käsitelty, oppilaat voivat käyttää seuraavaa kuunteluopasta ja harjoitella kuvaamaan kuulemansa teoksen eri piirteitä. Jotkut kuunteluoppaan kohdat, kuten rytmi, ovat jääneet vähemmälle huomiolle, mutta kaikkea voi täydentää opettajan harkinnan mukaan.

Seuraava jaottelu pyrkii lähestymään teoksia kuulohavainnosta syntyvien vaikutelmien pohjalta. Jaottelun tarkoituksena on tarkastella myös sellaisia musiikin piirteitä, joihin huomio ei välittömästi kiinnity. Kuunteluopasta voi käyttää myös siten, että antaa oppilaille tarkkailtavaksi vain osan oppaan kohdista.

1900-luvun musiikkia on toistaiseksi tarkasteltu enimmäkseen teosten teoreettisten kuvausten pohjalta. Kuulonvaraisen hahmottamisen ja omien kokemusten ottaminen "vakavasti", jopa kurssin arvosanan määrääväksi tenttitehtäväksi, saattaa aiheuttaa opiskelijoissa epävarmuutta. Kuuntelemalla saavutetaan harvoin aukottoman varmalta tuntuvaa tietoa. Varma tieto ei olekaan tämän kuunteluoppaan päämääränä. Opiskelijoita on syytä kannustaa löytämään oma tapansa kuvata musiikkia, käyttää sanoja, kuunnella itseään. Seikat, jotka musiikissa jättävät "epävarman tunteen" saattavat usein olla portteja teosten tarkempaan erittelyyn, eikä suinkaan opiskelijan oman huonommuuden ilmentymiä.

1 Teoksen luonne, välittömät vaikutelmat

Tempo
Pulsaatio, rytmiikka
Yleissävyltään tuttu vai outo, perinteinen vai vieraampi
Vaikutelmat, esim.:
jännitteen tuntu,
kompleksisuus - yksinkertaisuus
"tunteellisuus" - "rationaalisuus"
teoksen herättämät tunnelmat, tunteet
tilan tai liikkeen mielikuvat
muut mahdolliset mielikuvat, tarinat

2 Esityskokoonpano

Minkälaisia ääniä? Äänten lähde?
Perinteiset soittimet / uusia ääniä
Nauha- tai elektronimusiikki
Soittotavat
Perinteiset
Uusia sointeja synnyttävät (mm. huiluäänet, Flatterzunge)

3 Mahdollinen teksti

Äänteitä / tekstiä

4 Tekstuuri

Jatkuvuus / epäjatkuvuus
Sävelkeskiön, painopisteen tuntuu / hajoava sävelistö
Tonaalinen / modaalinen / atonaalinen / muu
Ääntilan jäsentyminen
Jokin perinteinen tekstuurityyppi (esim. melodia ja sointusäestys)
Kenttä
Melodia, linja, nauha
Pistemäinen
Tauot

5 Soinnillinen yleisilme

Dynamiikka
Oktaavialat, rekistraalinen asettelu
Harmonian ja intervallien laatu
Yleinen dissonoivuus / konsonoivuus
Kolmi- ja nelisoinnut ym. tersseille rakentuvat soinnut
Kvarttisoinnut
Klusterit ym.
Äänten ja soinnin osuus teoksen hahmottumisessa

6 Alkujen ja loppujen hahmottuminen

Tonaaliset tai modaaliset kadenssit
Tauot
Äänten massa
Rekistraalinen sijoittelu
Ambitus (ääniala)
Dynamiikka
Jokin muu seikka, joka jaksottaa musiikkia

7 Havainnot muodosta ja teoksen sisäiset samankaltaisuudet

Mistä piirteistä rakentuu teoksen sisäinen yhdenmukaisuus?
Läpisävelletty vai kertautuvia piirteitä
Minkä musiikillisten piirteiden varassa muoto tuntuu hahmottuvan?
Siirtymät, muuntumiset, taitteet
Kontrastit
Variaatiot
Suhde vanhoihin muototyyppeihin (AB, sonaatti, fuuga, rondo ...)

8 Teoksen tekstuurin suhde vakiintuneisiin tyyleihin

Kerroksellisuus (polyfonia), lineaarisuus (homofonia)
Suhde olemassaoleviin tyyleihin
Korostettu sointi
Korostettu rytmiikka
Kansanmusiikki / maailmanmusiikkivaikutteinen
Varhaisemman musiikkityylin hyödyntäminen tai muistuma
Cross-over-piirteet jne.

9 Yleistä luonnehdintaa

Arviot teoksen lajista, säveltäjästä, sävellysajankohdasta, maasta, tyylistä, mahdollisesta käyttötarkoituksesta ym.
Sävellyksen yksilölliset piirteet
Huomiot tulkinnasta, esityksestä, äänityksestä
Heränneiden kokemuksien ja mielikuvien luonnehdintaa (vrt. 1-kohta)
Omat mieltymykset / teoksen koskettavuus

6. Tyylit ja -ismit & kansan- ja maailmanmusiikki

Tulostettava versio