Muuntelun mahdollisuuksiaKori kehitettiin opetusharjoitteluryhmässä, ja harjoitusryhmätoimintamme on määrällisesti pientä. Malliin kannattanee siis suhtautua kehiteltävänä ideana, jota varmasti on syytä muunnella ja soveltaa erilaisiin tilanteisiin. Alustavat kokemukset joka tapauksessa vaikuttivat siltä, että käyttö onnistui tavanomaisten opetusaikojen rajoissa ja että oppilaat suhtautuivat asiaan innostuneesti ja kehittivät oleellisia taitoja. Kävimme tätä kirjoitusta varten muutaman opettajan kesken pientä keskustelua kori-idean muuntelumahdollisuuksista. Tuli esille, että vastaavaa arviointia voisi myös tehdä ympäri vuodenkin ja antaa samalla oppilaalle mahdollisuus kirjata monisteeseen arvioita osaamisestaan silloin kuin se ei ole vielä varmaa. Oppilaiden itsearviointia tutkinut Minna Leinonen pohti, kuinka tämä voisi toimia esimerkiksi liikennevalosymbolilla: vihreä kun osaa, keltainen, kun alkaa olla jyvällä, mutta tarvitsee vielä harjoitusta, ja punainen, kun asia tuntuu kokonaan epäselvältä. Toinen keskustelua herättänyt kysymys oli opetusajan jakaminen ryhmän yhteisen toiminnan ja yksilötehtävien välillä. Jotkut tehtävätyypeistä on mahdollista toteuttaa niinkin, että oppilaat tekevät niitä omaa tahtiaan, ja opettaja kiertää ohjaamassa ja myös ottamassa vastaan suorituksia toisten oppilaiden jatkaessa omia töitään. Tämä oli koettu hyväksi mahdollissuudeksi opetuksen eriyttämiseen. Harjoitusryhmässämme taas halusimme pitää tunnit ryhmätilanteina ja varata suurimman ajan yhteiselle ohjelmalle. Harjoitusryhmissämme käytimme hiukan saman tyyppistä suoritustapaa myös ylemmillä kursseilla, tosin ilman korimonistetta. Oppilaat saivat tavallisena kirjoitettuna monisteena ohjeet tehtävätyypeistä, joita suorituksen kuului, ja joukossa oli sielläkin soittimen käyttöä mm. sävellajien opiskeluun sekä lisäksi sointujen ja alaäänten laatimiseen ja transponointiin. Kevätkori heijastaa osaltaan myös ajatuksia, joita opiskelijamme ovat työstäneet opinnäytetöissään. Kaisu Asikainen on tutkinut sävelnimiin liittyviä oppimisprosesseja ja nimeämisen merkitystä säveltapailutaidoille (2005) sekä tuonut arvokkaita käytännön työtapaideoita, joista kevätkorinkin tehtävissä on aineksia. Teoriatuntien sävellajiosaamisen yhdistymistä lasten soittoon on tutkinut Markus Utrio (2005). Minna Leinonen taas on käsitellyt portfolioarviointia ja oppilaiden itsearviointia I-säveltapailukurssilla proseminaarityössään (2005). Myös tämän sivuston toinen artikkeli Asteikkosoitto ja sävellajit soitinten alkeisopetuksessa (Ilomäki & Mäkinen) antaa lisätietoa eri soitinten käyttömahdollisuuksista.
|