Esimerkki

:,: Kun poijat ne raitilla laulelivat, niin flikat luuli urkujen soivan. :,:
:,: Eikä ne luullehet hulivilipoikain näin koriasti laulaa voivan. :,:
:,: Poijat kun raitilla lauleloo, niin mettä se urkuna raikaa. :,:
:,: Minä vain riijaan toisen omaa, ja minkä ne mulle taitaa. :,:

Kun poijat ne raitilla laulelivat on suomalainen säkeistöllinen kansanlaulu, jonka on sovittanut kolmiäänisen diskanttikuoron (SSA) käyttöön lahtelainen musiikinopettaja ja kuoronjohtaja Paavo Kiiski. Kuorosovitus on Fazerin kustantama. Warner/Chappel Musicin kustantamassa Suuressa kansanlaulukirjassa (1996) säkeistöjen järjestys on hieman erilainen. Kuorosovituksessa toiseksi säkeistöksi merkitty onkin kolmas. Toinen säkeistö on seuraavanlainen:

:,: Sieltähän kultani äänen kuulin toiselta puolen rantaa. :,: :,: Sitähän se tyttö rakastaa, jolle sydämensä antaa. :,:

Laulun sanoitus sopii tekstinsä puolesta eritoten poikien laulettavaksi, muttei liene vaikeaa käyttää laulua tekstistä huolimatta myös säveltapailulliseen kouluttamiseen. Esimerkkikappale on valittu mm. suomenkielisen tekstinsä vuoksi. Ensimmäistä kertaa laulettaessa tehtävään tuo vaikeutta lisää huomattavasti se, jos laulun sanat pyydetään laulamaan melodian ohella. Vielä haasteellisempaa on se, jos sanat ovat sellaisella kielellä, jota opiskelijat eivät ole käyttäneet. Siksi voidaankin olettaa, ettei ryhmäläisille tule tämän laulun kohdalla vaikeuksia sanojen ääntämisessä eikä lukemisessa, koska tehtävän teksti on äidinkielellä. Kuoroilla ja laulajilla on useimmiten tapana esittää kappaleet alkuperäiskielellä.

Kiisken laatiman sovituksen idea on selkeä ja lyhyen ytimekäs. Kansanlaulun helpohko melodia on sijoitettu sopraano 1 -stemmaan. Kaksi alempaa melodialinjaa säestävät aluksi yksinkertaisella avonaisella kvintillä, joka kadenssissa muuttuu tahdissa viisi pieneksi sekstiksi.

Puolinuotein etenevä kvintti-idea jäljitellee urkujen sointia, mistä kappaleen tekstissä onkin juuri tällä kohtaa kysymys. Kappaleen jälkimmäisellä puoliskolla säestysäänten liikehdintä vilkastuu sekä rytmisesti että harmonisesti. Tahdeissa 12 (ja kerrattaessa tahdissa 16) ja 13 säestyksen harmoniamaailmaa ovat rikastuttamassa välidominanttityyppiset soinnut. Muuten tämä C-duuriin kirjoitettu kappale etenee perussointuasteita käyttäen: I - V6 - I , ensimmäisen kertausmerkin jälkeen: I - VI - V/ - III - VI6 - V2/ - V. Lopun kertauksessa neljä viimeistä sointua ovat: IV - IV2 - VII6 - I.

Moniäänisen kuoromateriaalin käyttö
säveltapailuopetuksessa

Melodialinjan harjoittaminen

Tulostettava versio