• Säveltapailu

• Toonika ja dominantit
• I ja V asteen sointujen kertausta
• Dominanttiseptimisointu
• Kadenssikvarttisekstisointu
• Toonika- ja dominanttisointujen käännöksiä
• Ohjelmistoa I ja V asteen soinnuilla
• Ohjelmistoa dominanttiseptimisoinnulla
• Subdominantit
• Kromatiikkaa
• Intervallit moniäänisessä musiikissa
• Välidominantit

Toonika ja dominantit

Sävellajin peruskolmisointua eli I asteen sointua kutsutaan toonikasoinnuksi. Tonaalisessa musiikissa toonikasointu on keskus, johon kaikki muut soinnut suhteutuvat. Pohjamuotoinen toonikasointu on jännitteetön sointu; se tuntuu määränpäältä, jolta musiikin ei enää tarvitse edetä. Kappaleet päättyvätkin lähes aina pohjamuotoiseen toonikasointuun.

Dominanttisointuja ovat erilaiset V ja VII asteen soinnut. Dominantti on jännitteinen sointu, joka pyrkii etenemään toonikalle. Huom: molliasteikon 7. sävel korotetaan dominanttisoinnuissa johtosäveleksi.

Tarkoituksena on tutustua erilaisiin toonika–dominantti-yhdistelmiin, jotka muodostavat tonaalisen musiikin perustan. Harjoitellaan laulamista, musiikin kuulonvaraista hahmottamista sekä soinnuttamista.

Tulostettava versio