Viime vuosikymmenten kehitystä Suomessa

1960-luvulla alettiin Suomessa joillakin paikkakunnilla perustaa tehostetun musiikinopetuksen luokkia eli ns. musiikkiluokkia. Keväällä 1971 pidettiin kouluhallituksessa kokous, jossa luotiin yhteiset säännöt musiikkiluokkien perustamiselle. Sen jälkeen onkin musiikkiluokkia perustettu useille paikkakunnille eri puolille maata. Musiikkiluokkien musiikillisesti homogeenisempi oppilasaines ja suurempi musiikin tuntimäärä antaa mahdollisuuden opettaa säveltapailua aivan eri tehokkuudella kuin tavallisilla luokilla.

Vähitellen myös musiikin oppikirjoihin alkoi kirjoihin ilmestyä monipuolista säveltapailumateriaalia. Viime vuosien uudet kirjat alkavat koulun ensimmäisestä luokasta alkaen huomioida säveltapailun vaatimukset. Esitetään erilaisia tapoja opettaa SO-Mi ja niihin liittyvät käsimerkit. Joissakin kirjoissa on viety läpi koko Kodály-konseptin sävelistö ja tavoitteet ala-asteella. Käsimerkit yleensä hukkuvat ylä-astevaiheessa. Onneksi ne ovatkin vain väline, joka joutaakin jossain vaiheessa sivuun. Tavoitteenahan on ottaa selvä nuottikuvasta ja siihen piirretyistä sävelistä ilman apuvälineitä ja laulaa ne.

Suomen koulu-uudistus ja varsinkin musiikkiluokkien perustaminen (sekä musiikkioppilaitosjärjestelmän kehitys) saivat aikaan todellisen uusien säveltapailukirjojen vyöryn 70-80-luvuilla. Varsinkin juuri englantilais-unkarilainen relatiivinen systeemi innosti kirjojen tekijöitä ja kustantajia: esimerkkeinä mainittakoon

  • SO-LA-SO-MI (Peter, Josef; Vainio, Arvo; Koivukoski, Tapio; Vänttinen, Tauno; Kiiski, Paavo. Otava 1971)
  • Säveltapailun ja musiikinteorian työkirja (Vänttinen, Tauno. Otava 1974.)
  • Musiikki 1-3, (Hakkarainen, Eero; Kiiski, Paavo; Kesävuori, Sinikka. WSOY 1993.
  • SO-MI-DO-LA (Kiiski, Paavo & Johansson, Bo. Musiikki Fazer 1993.)

Viime vuosikymmeninä Suomessa on musiikkioppilaitosverkoston kehittyessä pyritty yhtenäistämään säveltapailuopetuksen tavoitteita. Käytettäviä menetelmiä ei kuitenkaan ole kollektiivisesti määrätty, vaan opettajilla ollut vapaat kädet opettaa, ja käytössä on monenlaisia menetelmiä. Musiikkiluokilla on useimmiten ollut käytössä Kodály-konsepti.

← Muita suomalaisia säveltapailu-uudistuksia CODA →