Liite 2: Esimerkki asteikoista osana jousisoitinten kurssivaatimuksia

Viulu

Nykyään jokainen opisto saa laatia omat vaatimukset viulunsoiton kurssitutkintoihin. Pohjana ovat useimmiten olleet Suomen musiikkioppilaitosten liiton suositukset vuodelta 1980. Tässä esimerkki etenemisjärjestyksestä, jossa on käytetty lähteenä myös Viuluniekka-oppikirjasarjaa sekä Espoon musiikkiopiston opettajien keskenään sopimaa vaatimuskäytäntöä.

1/3

Viuluniekka-kirjasarjassa tulevat käsiteltäväksi ennen 1/3 kurssisuoritusta seuraavat sävellajit:

0-4 #-merkin duurit ja 0-3 #-merkin melodiset mollit.
0-3 b-merkin duurit ja mollit.

Viuluniekassa melodista mollia suositellaan lähestyttäväksi luonnollisen mollin kautta. Kaikkia edellä esille tuotuja sävellajeja ei ole tarkoitus vaatia itse kurssitutkinnossa.

1/3 kurssitutkinnossa vaaditaan valtakunnallisesti yleensä vain ylennysmerkkisten sävellajien hallintaa, seuraavasti:

0-3 #-merkin duurit ja 0-1 #-merkin mollit melodisena.
Oppilas suorittaa 1/3 kurssitutkinnon usein 10 ikävuoteen mennessä.

2/3

Opittujen asteikkojen hallintaa laajennetaan soittamalla niitä eri asemissa. Myös 2-ääniset, ns. terssi-seksti -asteikot tulevat harjoitteluun mukaan, vaikkei niitä vielä vaadita itse kurssitutkinnossa. (Kyseiset asteikot ovat nähtävissä viimeisimmissä SML:n vaatimuksissa.) Opetusmateriaalista riippuen oppilas opettelee laajimmillaan hallitsemaan seuraavat sävellajit:

0-4, jopa 5 #-merkin duurit ja 0-1 tai 2 #-merkin melodiset mollit.
0-2, 3 tai 4 b-merkin duurit ja 0-2, 3 tai 4 b-merkin melodiset mollit.

Se, että 3- ja 4 #-merkin mollien hallintaa ei painoteta, johtunee soittoteknisistä syistä: vapaista kielistä g ja d puoliaskelen alempana olevat sävelet fis ja cis1, (samoin gis1 ja dis2) ovat hankalimpia säveliä tuottaa varsinkin aloittelijoille, koska ne soitetaan pikkusormella. (#Ks Joutsenvirta, Aarre: Soitinko mukana?)

3/3

Opittuja asteikkoja opetellaan hallitsemaan useammassa eri oktaavialassa sekä kaksiäänisinä. Vaikka kaksiäänisyyttä viulukirjallisuudessa esiintyykin mitä moninaisimpien harmonioiden yhteydessä, asteikkosoitossa harjoitellaan pariääniä tersseinä ja seksteinä. Mukana ovat nyt myös harmoninen molli- ja kromaattinen asteikko. 3/3 kurssitutkinnossa suositellaan laajimmillaan vaadittavaksi seuraavat sävellajit:

0-6 #-merkin duurit ja 0-5 #-merkin mollit
0-5 b-merkin duurit sekä mollit

Alttoviulu

1/3

Ensimmäisessä peruskurssissa on osattava

suoraan vapailta kieleltä alkavat 0-2 #-merkin duurit, C
D-duuri myös c-kieleltä
0-1 alennusmerkin mollit (a

Näin oppilaan on hallittava kolme erilaista sormitusta

Tavallisinta sormitusta (0 1 2´ 3 0 1 2´ 3) käytetään vapailta kieliltä soitettavissa asteikoissa C (2 okt.)- G- ja D-duuri (1 okt.)
Kun D-duuri soitetaankin c-kieleltä, on opeteltava toinenkin sormitus.
0-1 alennusmerkin mollit (a

Käytännössä 1/3 tasolla tutustutaan myös kolmen ja neljän ylennysmerkin duureihin. Näissä käytetään samaa sormitusta kuin D-duurissa silloin, kun se opetellaan soittamaan c-kieleltä.

2/3

Alennusmerkkiset sävellajit tulevat aiempaa vahvemmin mukaan. Kurssitutkintovaatimuksissa ovat sävellajit, joiden perussävelet muodostavat kromaattisesti etenevän linjan: c:, Des:, d:, Es:, E:, F: ja G. Etumerkeittäin 2/3 kurssiin sisältyvät sävellajit ovat siis

0-4 ylennys- ja 0-1, 3 ja 5 alennusmerkin duurit ja 0-1 ja 3 alennusmerkin mollit.

3/3

Kolmannessa peruskurssissa on hallittava 0-4 ylennysmerkin duuri- ja mollisävellajit.

(Vaikka) musiikin teorian viimeisellä peruskurssilla esille otettava käsite kaksoiskorotus ei tule alttoviulistille esille harjoiteltavissa asteikoissa, sisältyy se esim. joihinkin peruskursseilla soitettaviin Kayserin etydeihin.

Kaksoiskorotuksen käsite ei alttoviulistille tule asteikkosoiton yhteydessä vastaan. Sama koskee myös esimerkiksi konserttikanteleen ja harpun soittajaa. Kaksoiskorotuksia saattaa kuitenkin esiintyä soitetussa ohjelmistossa (esim. alttoviulisteilla paljon soitetut Kaiserin etydit).

Sello

Lähteet: Vuoden 2000 keväällä pääkaupunkiseudun sello-opettajien kokouksessa tehty ehdotus sellonsoiton kurssitutkintovaatimuksista, joka perustuu suuressa määrin sellopedagogi Jouko Paavolan SML:lle tekemiin vaatimuksiin sekä tätä edeltävät SML:n kurssitutkintovaatimukset.

Vaikka sellon vapaat kielet ovat (oktaavia matalimmalta) samat kuin alttoviulussa (C, g, d, ja a) on tapa tutustua sävellajeihin hieman erilainen kuin alttoviulussa: Alttoviulua koskevissa kurssitutkintosuosituksissa tulee alusta alkaen esille rinnakkaissävellajin käsite, mutta sellon 1/3 kurssitutkintovaatimuksissa on nähtävissä vapaiden kielten hyödyntäminen sekä duurin että mollin osalta. Näin duurin ja mollin harjoittelussa on mahdollista edetä myös muunnossävellajeittain, joskin tämäkin käytäntö tuottaa jo ensimmäisen peruskurssin aikana myös keskenään rinnakkaissävellajipareja.

1/3

Duurit sekä saman nimiset melodiset mollit harjoitetaan vapailta kieliltä C, g ja d. Näin saadaan aikaan 0-2 ylennysmerkin duurit ja 1-3 alennusmerkin mollit. Viimeiseltä vapaalta kieleltä harjoitetaan melodinen a-molli. Harjoitettavaksi suositellaan myös 1-2 alennusmerkin duurit, joiden perussäveltä ei saada suoraan vapaalta kieleltä. Seuraavassa edellä esitetty kokonaisuus etumerkeittäin:

0-2 #-merkin duurit.
0-2 b-merkin duurit sekä 0-3 b-merkin mollit

2/3

Duurit sekä melodiset mollit suositellaan hallittavaksi kaikilta neljältä vapaalta kieleltä C, g, d ja a. Näiden lisäksi ovat mukana E- ja Es-duuri sekä e- ja h-molli. Kokonaisuus etumerkeittäin:

0-4 #-merkin duurit sekä 0-2 #-merkin mollit.
0-3 b-merkin duurit sekä mollit.

3/3

Sävellajien hallinta laajenee 6 etumerkkiin saakka, mutta painotus on edelleen ylennysmerkkisissä sävellajeissa:

0-6 #-merkin duurit sekä mollit
0-3 b-merkin duurit ja mollit sekä 5 b-merkin b-molli. (Entä 4-5b-merkin duuri ja 4 b-merkin molli?)

Kromaattinen asteikko (C sävelestä alkavana).

Liite 1: Tietoa jousisoitinten asteikkosormituksista

Liite 3: Tietoa harmonikan näppäimistöistä: standardibasso- ja melodiabassokoneisto

Tulostettava versio