Sibelius-Akatemia
Aleatori etusivu

Musiikkiliikunta työvälineenä

Opetukselle asettamiani tavoitteita ovat luovan ajattelun vahvistaminen, musiikillisen aineksen omakohtainen oppiminen ja oivaltaminen sekä muusikkouden vahvistaminen, ilmaisu-, esiintymis-, yhteismusisointi- ja ryhmätyöskentelytaitojen kehittäminen ja taiteidenvälisyyden tukeminen (ääni, liike, kuva, valo ja draama). Pyrkimyksenä on antaa oppilaalle valmiudet omaksua ja arvottaa musiikkia laaja-alaisesti. Musiikkiliikunnan työtavat tukevat omalta osaltaan näiden tavoitteiden toteutumista.

Dalcroze puhui usein "oman kehonrytmin" tiedostamisesta sekä aistien, kehon ja mielen välisen kommunikaation vahvistamisesta. Lasten kanssa työskenneltäessä ei elämyksellisyyttä ja käytännönläheisyyttä voi liikaa korostaa. Lisäksi uskon, että parhaaseen oppimistulokseen päästään, jos oppiminen on sekä älyllisesti, emotionaalisesti että toiminnallisesti kiinnostavaa ja hauskaa. Vaihtelevien työtapojen käyttö on tärkeää sekä ryhmässä olevien erilaisten oppijoiden vuoksi että tunnin rytmittämisen kannalta.

Musiikkiliikunta tarjoaa mielestäni erinomaisia mahdollisuuksia mm. seuraavien musiikillisten asioiden konkretisoinnissa ja harjoittamisessa:

  1. syke/rytmi ja tempon käsittely
  2. eri tahtilajien hahmottaminen
  3. kuunteleminen, musiikin yleinen virtaus ja energia
  4. fraseeraus
  5. melodian hahmottaminen
  6. harmonian hahmottaminen
  7. muodon hahmottaminen
  8. dynamiikan käyttö

Lisäksi harjoitukset vahvistavat opetukselle asetetuissa tavoitteissa mainittuja asioita sekä esimerkiksi motorisia valmiuksia ja koordinaatiota.

On tärkeää saada oppilas oivaltamaan, että musiikinteoriassa esiin tulevien käsitteiden syyt ja merkitykset ovat aina musiikillisia. Sen lisäksi, että opitaan vaikkapa eri sävellajeja tai tahtilajeja, on ymmärrettävä, miksi niitä ylipäänsä tarvitaan ja kuinka muutokset vaikuttavat soivaan lopputulokseen. Omakohtaisen suhteen luominen opittavaan asiaan on ensiarvoisen tärkeää motivaation kannalta.

Esimerkkejä sovellutuksista

Tunnin aihe: 1/4-tauko ja kaanon (1/3)

(Harjoittaa myös: sykettä/rytmiä, melodiaa, harmoniaa, muotoa, kuuntelua, keskittymistä, koordinaatiota, ryhmätyöskentelytaitoja, jne.)

  1. Seistään piirissä. Opettaja laulaa Jaakko-kulta -laulun. Missä kohtaa laulussa on taukoja? Minkä pituisia tauot ovat? (Aikaisemmin opittu 1/4- ja 1/8-nuotit.) Lauletaan laulu vielä yhdessä. Taputetaan laulun rytmiä mukana.
  2. Opetellaan tititoiden laulun rytmi.
  3. Jalkoihin 1/4-syke. Taputetaan laulun rytmiä sykkeen päälle. Lauletaan mukana melodiaa tititoiden. Vaihdetaan toisinpäin. Nyt siis taputetaan sykettä ja tehdään rytmi jaloilla. Rytmin siirtäminen jaloille voi aluksi olla hankalaa. Erikseen harjoittelu auttaa. Tarkkana, että myös tauot tulevat paikoilleen.
  4. Opetellaan laulu kaanonina. Ensin vaikkapa kahdessa, sitten neljässä ryhmässä.
  5. Keksitään ryhmän kanssa oma koreografia tanssikaanoniin. Lauletaan ja tanssitaan neliäänisesti. Hahmotuskykyä ja muistia voidaan harjoittaa sopimalla lauluun ns. "mykkiä" säkeitä, jolloin koreografia etenee, mutta laulu taukoaa sovituksi ajaksi. Esim. aluksi koko laulu, sitten "Jaakko-kulta" mykkänä, seuraavalla kierroksella myös "herää jo" mykkänä jne.
  6. Kirjoitetaan laulun rytmi rytminuotein taululle ja vihkoon.
  7. Rytmidiktaatti, jossa 1/4- ja 1/8-nuotit ja 1/4-tauko.
  8. Työstetään rytmidiktaatti parityöskentelynä kehosoittimia (body percussion) käyttäen rytmikoreografiaksi. Esitetään ja opetetaan jokaisen parin koreografia toisille.

kehosoittimet = taputukset, napsutukset, läpsytykset, tömistykset ym. äänet, joita tuotetaan omalla keholla

Tunnin aihe: tasa- ja kolmijakoisen hahmottaminen (2/3)

(Harjoittaa myös: sykettä/rytmiä, muotoa, kuuntelua, keskittymistä, koordinaatiota, ryhmätyöskentelytaitoja, jne.)

  1. Parityöskentelyä pallon kanssa. Musiikkia eri tahtilajeissa, joko äänitteenä tai opettajan soittamana, esim. 2/4, 3/4, 3/8 ja 6/8. Heitetään tai vieritetään palloa musiikin mukaan.Selvitetään ryhmän kanssa yhdessä, mistä tahtilajista on kulloinkin kysymys.
  2. Tutustutaan tasa- ja kolmijakoiseen nuottikuvaan. Rytminlukutehtäviä.
  3. Rytmidiktaatti jossakin tunnin aikana työstetyssä tahtilajissa.
  4. Keksitään parin kanssa oma kahden tahdin pituinen rytmiostinato rytmidiktaatin tahtilajiin. Kirjoitetaan ylös rytminuotein (A4- tai A3-paperille isolla käsialalla, tarvitaan apuna opetettaessa ostinatoa muille). Siirretään kehosoittimille. Lisätään dynamiikka. Esitetään ja opetetaan muulle ryhmälle.
  5. Rakennetaan ryhmän kanssa rytmiostinatoista yhteinen rytmikappale. Rakennetta voidaan varioida eri tavoin vaihtelemalla esim. soolo- ja tutti-osuuksia. Aikaisemmin ylöskirjoitetut "rytmitaulut" toimivat hyvänä muistiapuna.

1/3-ryhmässä saman tunnin voi toteuttaa käyttämällä 2/4-, 4/4- ja 3/4-tahtilajeja

← Luovuudesta ja oppimisesta Sävellystyöpajat →

Tulostettava versio