Liikettä ja soittoa musiikin mukaan
Musiikissa kuunteluntaito on välttämätön. On tärkeää opettaa oppilaita kuuntelemaan toisiaan ja reagoimaan toistensa ideoihin. Seuraavassa on muutamia harjoitusideoita, joissa oppilaiden tulee reagoida tietyllä tavalle kuulemaansa.
Seuraa johtajaa
1. Sovitaan tietyn mittainen jakso (neljän iskua). Oppilaat toimivat pareittain. Sykkeen ylläpitämiseksi opettaja voi soittaa rummulla tai muulla soittimella rytmiä tai levyltä musiikkia. Toinen parista on johtaja, toinen seuraaja. Johtaja keksii jakson mittaisen liikesarjan jonka seuraaja välittömästi toistaa samoin liikkein. Välillä oppilaat vaihtavat osia; seuraajasta tulee johtaja ja johtajasta seuraaja. On tärkeää, että johtaja huolehtii siitä, että seuraaja kykenee toistamaan johtajan tekemät liikesarjat. Johtajan kannattaa kokeilla välillä helpompia ja välillä haastavampia liikesarjoja.
2. Astetta haastavampi versio on kaanonharjoitus. Tällöin johtaja tekee uutta liikesarjaa samanaikaisesti kun seuraaja toistaa vielä edellistä liikesarjaa. Opettajan voi tähdentää oppilaille, että ensin johtajan kannattaa tehdä joka toisesta liikesarjasta helpompi, jolloin seuraajan on helpompi pysyä mukana. Johtaja voi myös välillä toistaa samaa liikesarjaa useamman kerran ja näin helpottaa seuraajansa toimintaa.
Harjoitusta voi kehitellä ja vaikeuttaa loputtomiin ryhmän ja tilanteen mukaan. Samaa ideaa voi toteuttaa myös yhdistettynä äänenväriin tai vaikka korkeuteen ja rytmiin. 1. Sovitaan jakson pituus, esimerkiksi neljä iskua. Opettaja soittaa pianolla melodiaa ja oppilaat toistavat melodian rytmin jaloilla askeltaen. 2. Korkealta soitetut melodiat oppilaat toistavat taputtaen ja matalalta soitetut melodiat oppilaat toistavat jaloilla askeltaen. Vaikeustasoa voi kasvattaa niin, että opettaja soittaa sekä korkealta että matalalta samanaikaisesti ja oppilaat toistavat taputtaen ylemmän melodian rytmit ja askeltaen alemman melodian rytmit.
Harjoituksen voi toteuttaa myös suorana reaktiona, jolloin opettaja soittaa melodiaa, jossa toistuu tietty rytmi ja oppilaat aloittavat liikkeen heti kun ovat oivaltaneet, mistä rytmistä on kyse. Kun kaikki oppilaat ovat oivaltaneet kyseisen rytmin ja askeltavat ja taputtavat oikein, opettaja vaihtaa rytmiä lennosta ja oppilaat taas muuttavat taputustaan ja askellustaan heti kun huomaavat vaihdon. Harjoite toimii myös kaanonharjoituksena.
Muoto- ja kuunteluharjoitus
Muotorakenteita ja musiikin kuuntelua voi elävöittää monellakin tavalla. Liike on kelpo väline, joka edesauttaa kuulun ymmärtämistä. Seuraava työskentelymalli on omassa opetuksessani hyväksi havaittu ja toimiva. Opettaja valitsee sopivan muotorakenteen, jota tarkastellaan.
1. Opettaja etsii lyhyehkön kappaleen, jonka jaksottuminen on selkeästi kuultavissa. Opettaja miettii musiikin jokaiseen osioon erilaiset osioita kuvaavat liikesarjat. Opettaja voi luoda mielikuvituksellisen musiikin aikakauteen ja tunnelmaan sopivan miimisen kokonaisuuden, tai pitäytyä yksinkertaisemmassa erilaisiin liikkeisiin perustuvassa jaottelussa. Koska liikesarja toistetaan myös silmät kiinni, liikkeiden ja osien vaihtojen tulee olla niin helpot, että ne opitaan kerralla. esimerkiksi: A-osassa on yksinkertainen kehorytmi, jossa on kättentaputuksia ja reisiin taputuksia. B-osassa soi kaunis sellosoolo, joten kuuntelijat elävöityvät itsekin soittamaan selloa. C-osa on iloisempi ja siinä voidaan keskittyä juoruamaan naapureitten kanssa.
2. Tunnilla opettaja kertoo, että hän aikoo soittaa oppilaille levyltä musiikkia ja pyytää oppilaitaan matkimaan kuuntelun aikana tarkasti hänen liikkeitään. Opettaja soittaa musiikin ja näyttää liikkeet, joita oppilaat matkivat. Opettaja vahvistaa ilmeillään ja eleillään kappaleen tunnelmaa.
3. Kuuntelun jälkeen opettaja pyytää oppilaita muistelemaan, mitä tapahtui. Ryhmä kertaa liikkeet läpi.
4. Opettaja pyytää oppilaitaan sulkemaan silmänsä ja toistamaan harjoituksen uudestaan silmät kiinni. Levy soi ja oppilaat pyrkivät toistamaan liikesarjat niin tarkasti kuin ne muistavat.
5. Tämän jälkeen opettaja voi kysellä tunnelmia. Oliko musiikki kaunista? Tuntuivatko ensimmäinen ja toinen kuuntelukerta erilaisilta? Mikä oli musiikin aikakausi tai koska tällaista musiikkia olisi voitu säveltää jne. Yleensä toisella kuuntelukerralla kun oppilaat keskittyvät tehtävään silmät kiinni, myös musiikkiin keskitytään paremmin.
6. Lopuksi paneudutaan musiikin muotorakenteeseen. Eri osissa toistettujen liikkeiden avulla oppilaille on yleensä helppoa hahmottaa myös musiikin muotoa. Tästä voidaan edetä vaikka itse tuotettuun vastaavaa muotorakennetta noudattavaan musisointiin.
Rytminen soitinsommitelma
Tässä harjoitteessa soitetaan sopivilla rytmisoittimilla säestys johonkin sopivaan kappaleeseen. Musiikkikappale, johon soitinsommitelma tehdään, voi periaatteessa edustaa mitä tahansa musiikkityyliä; klassista, kansanmusiikkia, poppia, mutta selkeä syke ja helposti hahmotettava muotorakenne helpottavat harjoituksen onnistumista. Mm. Mozartin pikkukappaleet soveltuvat erinomaisesti seuraavaan harjoitukseen.
A-esimerkissä on opettaja etukäteen valmistanut soitinsommitelman, joka ryhmän kanssa opetellaan soittamaan. B-esimerkissä taas ryhmä suunnittelee itse soitettavan materiaalin. Tässä versiossa oppilaat sekä sommittelevat omat stemmansa että lukevat toistensa rytminkirjoitusta vaihdettaessa soittimia ja stemmoja. Oppilaat voivat myös kirjoituttaa stemmojaan toisillaan (rytmidiktaatti).
A. Opettajajohtoinen versio
Opettaja on ennalta valmistanut soitettavan materiaalin valmiiksi, hän on valinnut sopivan kappaleen, sovittanut siihen sopivat rytmit valitsemilleen rytmisoittimille ja kirjoittanut partituurin valmiiksi kalvolle.
Esimerkki: Olin ennalta tehnyt Hannu Seppäsen musiikkiin soitinsommitelman, joka tasoltaan soveltuu 1/3 -ryhmän oppilaille. Soittimiksi olin valinnut triangelin, kapulat (clavesit) ja rummun.
1. Aluksi kertasin ryhmän kanssa taputtaen aika-arvoja, joita tulevassa soitinsommitelmassa tarvittaisiin: neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti, puolinuotti ja kokonuotti ja myös takapotku. Teimme samat taputusharjoitukset myös Seppäsen musiikin kanssa, jolloin kappale tuli samalla oppilaille tutuksi.
2. Kun tilanne oli lämmitetty, siirryimme nuotinlukuun. Olin ennakkoon kirjoittanut rytmisoitinten stemmat kalvolle ja heijastin rytmit nyt piirtoheittimellä seinälle. Ensin opettelimme jokaisen stemman erikseen.
3. Kun rytmit sujuivat taputtaen ja sanoen, otimme soittimet esille. Kertasin soitinten nimet ja oikeat soittotekniikat. Otin heti musiikin taustalle ja huutelin tarpeen mukaan ohjeita kertauksista ja soitto-osista. Soitto-osat jaettiin niin, että aluksi soitinryhmät soittivat vuorotellen, ja lopuksi yhdessä. Kappaleen loppuun improvisoimme hurjan loppuhuipennuksen.
B. Oppilaat suunnittelevat
Kappaleeksi valitsin Ultra Bra:n Hauki. Ryhmä oli tasoltaan 2/3 ja harjoitukseen käytimme aikaa osan tunnista kahdella eri tunnilla.
1. Lämmittelyksi kerrattiin sopivia rytmikuvioita, jotka jätin taululle näkyviin tulevaa käyttöä varten.
2. Kuuntelimme kappaleen ja oppilaat miettivät ja kirjoittivat sen muotorakenteen muistiin. Kappale oli oppilaille ennalta tuttu ja se helpotti työskentelyä.
3. Oppilaat saivat valita mieleisensä rytmisoittimet ja sitten he kokoontuvat soittimittain ryhmiin. Tässä tapauksessa muodostui claves-, djembe-, tamburiini- ja shaker-ryhmä.
4. Ryhmät suunnittelivat soittimilleen musiikkiin sopivat stemmat, jotka he kirjoittavat nuoteille. Ryhmän jäsenet saivat valita, suunnittelevatko yhden yhteisen stemman vai miettivätkö jokaiselle ryhmän jäsenelle erillisen, toisia ryhmän stemmoja täydentävän äänen. Rytmikuvioiden käyttöä en rajoittanut, mutta suositin käyttämään tunnin alussa kerrattuja rytmikuvioita. Ryhmät suunnittelivat kappaleen osien luonteisiin soveltuvat säestysäänet, jolloin jokainen osa oli suunniteltava erikseen.
5. Ryhmät viimeistelivät osionsa ja esittelivät soittaen stemmansa toisilleen levyn mukana. Mietimme yhdessä kappaleen muodon mukaisesti, mikä ryhmistä soittaa missäkin kohtaa.
6. Esitimme soitinsommitelman kokonaisuudessaan.
7. Lopuksi ryhmät vielä vaihtoivat soittimia ja samalla stemmoja keskenään. Koska ryhmät olivat suunnitteluvaiheessa kirjanneet rytmikuviot myös nuoteille, tuli samalla testattua, kuinka selkeästi rytmit oli kirjoitettu ja saivatko ryhmäläiset toistensa rytminkirjoituksesta selvää.
Suunnitteluvaihe oli äänekäs ja jopa kaoottinen, kun kaikki ryhmät työskentelivät samassa tilassa samanaikaisesti, mutta lopputulos oli loistava. Stemmat olivat luontevia ja hyviä. Harmittelin vain, etten kerännyt stemmoja itselleni tulevaisuuden varalle.
Liikkeestä nuoteiksi
|
Melodiaharjoituksia
|
 Tulostettava versio |