Taiteilijaksi hiukkaskiihdyttämöön?
Suomen taiteilijaseura julkaisi maaliskuussa verkkotietopaketin ”Kuinka elää kuvataiteella”. Otsikko osuu ajan ja asian ytimeen. Jokaisen taiteilijan on osaltaan löydettävä vastaus tuohon kysymykseen, kutsumus ja into kun eivät vieläkään kelpaa maksuvälineeksi ruokakaupassa.
Tutkimuksen mukaan taiteilijoiden tulot koostuvat useasta eri lähteestä, joista ensimmäisenä mainitaan palkka. Tämä on kiinnostavaa, ovathan kuvataiteilijoiden työpaikat harvassa. Vakituisia työpaikkoja ei tietääkseni ole, eikä pätkiäkään läänintaiteilijoiden lisäksi ole ollut juuri tarjolla. Oletus onkin, että kuvataiteilijoiden palkkatulo tulee muista kuin oman alan töistä.
Tähän tilanteeseen on kuitenkin viime vuosien aikana ollut nähtävissä hienoista muutosta. Kunnat, alueet ja erilaiset yhteisöt ovat alkaneet palkata taiteilijoita hankerahoituksella. Esimerkiksi Helsingin kaupunki palkkasi vuonna 2014 kahdeksan nuorta taiteilijaa kehittämään kaupunkia (Helsinki Creates Works), viime vuonna Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL palkkasi taiteilijan koordinoimaan juhlavuotensa Taidelinja-ohjelmaa ja parhaillaan helsinkiläisiin päiväkoteihin ollaan rekrytoimassa useampaa eri alojen taiteilijaa. Ympäri maata on lisäksi menossa useita hankkeita, joissa taiteilijat työskentelevät uudenlaisissa ympäristöissä.
Tarjolla on myös kolmen kuukauden pätkätyö taiteilijalle, alasta riippumatta, Genevessä ja Liverpoolissa. Taiteilijan työnantajana toimii Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus (CERN) yhteistyössä liverpoolilaisen Foundation for Art and Creative Technology (FACT) kanssa. Vuonna 2011 käynnistetyn COLLIDE International Award:n tarkoitus on törmäyttää CERN:n laboratorioissa ja kiihdyttämöissä hiukkasten lisäksi myös tieteen- ja taiteentekijöitä. Taiteilija tulee työskentelemään yhdessä CERN:n tutkijoiden kanssa. Residenssipaketti sisältää 15 000 Sveitsin frangia (13 687,38 €), matkat, majoituksen ja työskentelybudjetin.
Oleellista yhteistyöhankkeissa on taiteilijoiden näkökulmasta työn sisältö. Mitä taiteilijalta odotetaan, mitä taiteilija odottaa uudelta työympäristöltään ja kuinka nämä odotukset saadaan kohtaamaan molempia osapuolia motivoivalla tavalla?
Nyt voisi olla hyvä hetki laatia yhteisiä pelisääntöjä taiteilijoiden työskentelylle perinteisen taidemaailman ulkopuolella. Kaikki kun ei aina mene niin kuin Strömsössä tai CERN:ssa!
Katriina Rosavaara - Creative and Inclusive Finland / Helsingin kaupunki
Aiheeseen pureudutaan myös kunta-, alue- ja yhteisötaiteilijaseminaarissa 6.4. Riihimäellä. Lisätietoja tapahtumasta löydät täältä.
Aihepiiristä lisää:
Kuinka elää kuvataiteella -verkkotietopaketti
