Meillä on 110 ideaa – mitä niille nyt tapahtuu?

Yli 100 ideaa kaikkialta Suomesta, kaikenlaisilta toimijoilta, myös eri kulttuurivähemmistöistä – tämä on 15.9. päättyneen luovan osaamisen ideahaun saldo. Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijalla Valtteri Karhulla on syytä tyytyväisyyteen.

”Ideoiden määrä oli huima, 110! Tavoitimme tällä kertaa enemmän toimijoita Itä- ja keskisestä Suomesta. Ideoita lähettivät myös yhdistykset ja yritykset. Sellaiset toimijat eivät aiemmin juuri ole osallistuneet Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hakuihin”, Karhu summaa.

Miksi ideahaku sitten oli menestys? Kynnys hakea on matala: hakija pääsee kokeilemaan ideaansa pienellä valmistelulla. Toiseksi syyksi Karhu arvioi sen, että viestintä tavoitti kohderyhmänsä. Rahoitusmuotoa on ollut aiemmin vaikea löytää.

Asiantuntijoista koostuva raati arvioi ideoita parhaillaan. Sellaiset ideat karsitaan, jotka eivät sovi rahoitusmuotoon tai eivät muuten kanna hankkeeksi asti.

Millä perusteilla ideoita arvioidaan? Sen lisäksi, että idea on hyvä, sen pitää sopia rakennerahasto-ohjelmaan.

”Kun ideat muuttuvat ESR-hakemuksiksi, ne arvioidaan yleisillä kriteereillä, jotka on valtakunnallisesti määritelty rakennerahasto-ohjelmassa. Siksi hyväkään hakemus ei välttämättä tule rahoitetuksi,” Karhu selventää.

Hän arvioi, että ideahaun sadossa on myös sellaisia ideoita, jotka eivät todennäköisesti sovi tähän hakuun. Karhun mielestä osa voi sopia paremmin osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuuteen. Hän rohkaisee ideansa lähettäneitä luovien alojen yrittäjiä myös tutustumaan CreMA-hakuun. Se voi sopia monelle, mutta haku on avoinna vain 30.9. asti. Toinen mielenkiintoinen rahoitusmahdollisuus on CreaDemo.

”Kunhan muistaa ilmaista hakemuksessa, että hakee saman sisältöisellä hakemuksella rahoitusta useasta paikasta”, Karhu huomauttaa.

Hakijalle haasteeksi voi koitua myös kumppaneiden löytäminen. Creative and Inclusive Finland auttaa hakijoita kumppanien etsimisessä. Kaikki hakijat eivät siitäkään huolimatta välttämättä ehdi saada sopivaa palettia kasaan 30.11. mennessä.

”Ei haittaa, jos aika loppuu kesken. Ajatuksena on, että hankkeet käynnistyvät eri aikaan. Jotakin tahoa voidaan kehottaa jättämään hakemus myöhemmässä vaiheessa, jotta on enemmän aikaa valmistelulle”, Karhu rauhoittelee.

Kumppaneita voi löytyä myös muista hakijoista. Jos ideahakuun on jätetty kaksi saman tyyppistä ideaa, ne voidaan yhdistää yhteishankkeeksi – tai sitten rahoitetaan kahta hanketta eri puolilla Suomea.

Ideahaun seulan läpi pääsee siis, kun täyttää rakennerahasto-ohjelman kriteerit, löytää sopivat kumppanit ja pystyy lähettämään ESR-hakemuksen ajallaan. Lokakuun alussa hakijoille ilmoitetaan, kannattaako heidän tehdä varsinainen hakemus – tai olisiko joku muu rahoitus sittenkin osuvampi kyseiselle idealle.

Ne ideat, jotka pääsevät seulasta läpi, pääsevät toiseen vaiheeseen eli osallistumaan varsinaiseen hakuun, joka on avoinna 15.10.–30.11.2016.

”Ihan kaikki ideat, jotka etenevät sinne saakka, eivät välttämättä tule hyväksytyksi. Emme voi luvata rahoitusta, ennen kuin oikea hakemus on arvioitu”, Karhu muistuttaa.

Jos käy niin, että varsinainen hakemus hyväksytään, koska saa aloittaa työt?

”Varsinaisen hakemuksen käsittelyyn menee vielä 3–4 kuukautta. Ensimmäiset hankkeet aloittavat maaliskuussa 2017.”

Kaipaatko vielä esimerkkejä hyväksytyistä hankeideoista? Katso täältä, millaisia hankkeita on rahoitettu aiemmilla hakukierroksilla.