Peliala on kärjessä luovien alojen alueellisessa kehittämisessä
Perinteiset kulttuurialat kuten musiikki ja elokuva saavat vain pienen siivun alueellisista rakennerahastovaroista, kertoo Creative and Inclusive Finlandin tuore selvitys. Luovan osaamisen alueellisessa kehittämisessä kärkisijalla on peliala, ja yllättäen toiseksi eniten rahoja kanavoidaan urheiluun.
Creative and Inclusive Finland selvitti luovaa osaamista ja nuorten osallisuutta edistävät alueelliset rakennerahastohankkeet vuosilta 2014–2016. Luovan osaamisen hankkeisiin on alueilla myönnetty kolmen vuoden aikana 22,7 miljoonaa euroa 211 eri hankkeeseen. Osuus on vain 4,4 % kaikesta alueellisesta rakennerahastorahoituksesta.
Peliala vie suurimman siivun rahoituksesta (4,4 miljoonaa euroa), urheilun seuratessa kakkosena. Siitä seuraavaksi eniten rahoitusta on myönnetty muotoilu-, kirjapaino- ja vapaa-ajan hankkeisiin. Musiikki, elokuva ja kuvataide ovat listan häntäpäässä selvästi pienemmin osuuksin.
“Rahoitus heijastelee hyvin sitä, millaisia aloja tällä hetkellä pidetään yleisesti kasvukelpoisina – esimerkiksi pelit, muotoilu ja taiteen soveltava käyttö. Toisaalta perinteisille kulttuurialoille on omat, vakiintuneet rahoituskanavansa, eikä alueilla ehkä ole osattu hakea kehittämisrahaa rakennerahastoista”, pohtii Creative and Inclusive Finlandin projektipäällikkö Jutta Jaakkola.
Alueista luovan osaamisen rooli korostuu eniten Lapissa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Suhteessa suurin luovien alojen tukija on kuitenkin Kymenlaakso, jossa joka kymmenes euro kohdistuu luoville aloille, eritoten pelialalle.
Enemmistö hankkeista, kolme viidestä, on suunnattu suoraan yritysten kehitykseen. Niissä tuetaan luovien alojen yritysten laitehankintoja, kansainvälistymistä ja tuotekehitystä. Loput hankkeista kohdistuvat julkiseen koulutukseen, kehitykseen ja toimintaympäristöihin.
“Niillä alueilla, joilla luovan alan markkina on muuten pieni, rakennerahastot toimivat välittäjänä luovan osaamisen hyödyntämisessä. Luovan osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti myös luovan alan ulkopuolella, kun yhä suurempi osa on arvonluonnista on aineetonta, kuten palveluja ja lisenssejä”, Jaakkola kertoo.
Nuorten osallisuuden tukemisessa järjestökenttä jää pieneen rooliin
Selvityksessä tarkasteltiin myös nuoriin kohdistuvia, syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alan hankkeita. Hankkeita löytyi vain 21, ja niiden yhteenlaskettu rahoitus on 3,3 miljoonaa euroa. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöt jäävät hyvin pieneen rooliin nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä.
”Jos kansalaisyhteiskunnan roolia halutaan vahvistaa nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä, ei se ainakaan näy alueellisessa hankerahoituksessa”, toteaa selvityksen tehnyt aluekoordinaattori Kirsi Siltanen.
Aluehallintouudistuksen vuoksi julkishallinnon toimijoiden roolit kansalaisten osallisuuden edistäjänä ja luovan toiminnan mahdollistajana uudistuvat. Murroksessa tarvitaan tietoa ja näkemystä siitä, miten ja mihin rahoitusta suunnataan. Luovien alojen elinvoimaisuus ja nuorten osallisuus ovat keskeinen osa hyvinvoivien kuntien ja maakuntien menestystarinaa. Creative and Inclusive Finlandin selvitys osoittaa, etteivät toimenpiteet kaikilta osin vastaa poliittisia tavoitteita.
Selvitys on osa kansallisen Creative and Inclusive Finland – Luova ja osallistava Suomi – Kreativa delaktiga Finland -koordinaatiohankkeen alueverkostotyötä. Hankkeen tehtävänä on edistää ja kehittää ESR-rahoitteista toimintaa luovan osaamisen ja osallistavan osaamisen alalla sekä tarjota myös poikkileikkaavia ja uudenlaisia näkökulmia luovien alojen ja osallistamalla osaamisen edistämiseen.
Lisää tietoa rakennerahastoista täällä
Lisätietoja:
Aluekoordinaattori Kirsi Siltanen,
, 050 577 2934
Projektipäällikkö Jutta Jaakkola,
, 040 700 6275
