AV-alan tuotantokannustin toi Islantiin Star Warsin ja turistit
Sagafilmin Kjartan Thor Thordarsonin mukaan jokainen tuotantokannustimeen käytetty euro tulee Islannissa verotuloina tuplana takaisin valtion kassaan.
Suomessa otettiin tämän vuoden alussa käyttöön elokuvien ja tv-sarjojen tuotantokannustin, jonka tavoitteena on audiovisuaalisen kulttuurin ja osaamisen edistäminen sekä yritystoiminnan kasvu ja kansainvälistyminen. Käytännössä malli tarkoittaa sitä, että Suomessa toteutettavien tuotantojen kustannuksia voidaan hyvittää tuotantoyhtiölle enintään 25 prosenttia takaisin.
Suomalaista tuotantokannustinjärjestelmää on verrattu islantilaiseen malliin, jonka avulla ala on kasvanut siellä kymmenessä vuodessa noin kahdeksankertaiseksi. Sinä aikana islantilaiset elokuvat ja tv-sarjat ovat voittaneet kymmeniä kansainvälisiä palkintoja, ja maassa on kuvattu Interstellarin, Star Warsin ja Game of Thronesin kaltaisia valtavia Hollywood-tuotantoja.
Tuotantokannustimen alkuvaihe ei ollut Islannissa kuitenkaan mikään tuhkimotarina, sillä ensimmäisten kolmen vuoden aikana ala ei muuttunut oikein mitenkään.
Islantilaisen tuotantokannustimen superkäyttäjän, Sagafilmin toimitusjohtajan Kjartan Thor Thordarsonin mukaan isojen tuotantoyhtiöiden pitää ensin kuulla tuotantokannustimesta ja ymmärtää sen toimintaperiaate. Sen jälkeen ne haluavat vielä muiden testaavan, miten järjestelmä toimii. Sen jälkeen niiden on helppo hypätä mukaan.
”Ulkomailta ei tulla Islantiin vain yhden vuoden takia, vaan isot tuotantoyhtiöt haluavat hyödyntää järjestelmää jatkossakin. Siksi heidän pitää voida luottaa järjestelmään ja infrastruktuuriin”, Thordarson kertoo.
Tuotantokannustin buustasi Islannin elokuva- ja tv-alan kunnolla käyntiin vuonna 2008. Talouskriisin seurauksena kruunun kurssi sukelsi, ja dollarilla sai kruunuja tuplasti takaisin. Onneakin oli siis matkassa.
Suomi ei voi käyttää kilpailuetunaan matalaa valuuttakurssia. Thordarsonin mielestä tuotantoyhtiöille on kuitenkin mahdollista tarjota muita kilpailuetuja, joita Islannissa ei ole. Niin kuin vaikka elokuvastudioita.
”Suomi voisi myös yrittää hyödyntää ruotsalaisia ja tanskalaisia projekteja enemmän kuin Islanti, jonne tekijöiden on hankala matkustaa”, Thordarson sanoo.
Entä miten muuten Suomen ja Islannin kaltaiset maat voivat kilpailla muiden tuotantokannustimia käyttävien Euroopan maiden kanssa?
Thordarson nostaa tärkeimmiksi asioiksi kuvauspaikat ja tuotantokannustimeen liittyvät edut.
Islannin jylhät maisemat sopivatkin poikkeuksellisen hyvin esimerkiksi scifi-elokuvien taustoiksi, mutta myös Suomi voi profiloitua esimerkiksi tuhansien järvien maana. Tärkeintä on löytää omat vahvuudet ja erikoisuudet.
Tuotantokannustimen pitää olla Thordarsonin mielestä riittävän suuri, jotta se pärjää esimerkiksi Irlannin tarjoamalle 30 prosentin maksuhyvitykselle. Suomalaisen tuotantokannustimen suurimpana menestymisen esteenä hän pitää silti 10 miljoonan euron vuosittaista tukikattoa, joka on käytetty Suomessa vuoden 2017 osalta jo kokonaan.
”Tukikatto rapauttaa koko systeemin. Ensin tuotantoyhtiöille luvataan, että autamme rahoittamaan teidän projektejanne ja sitten niitä ei autetakaan. Järjestelmästä on vaikea tehdä silloin uskottavaa”, Thordarson toteaa.
Kolmas tärkeä asia on se, että tuotantokannustin on yksinkertainen. Esimerkiksi Belgiassa koko prosessin läpikäyminen on Thordarsonin mukaan iso urakka.
Mitä hyötyä tuotantokannustimesta sitten on ollut Islannissa kotimaiselle elokuva- ja tv-alalle?
”Se on laittanut koko alan ylösalaisin”, Thordarson sanoo innostuen. ”Tuotantokannustimen avulla elokuvia ja tv-sarjoja on voitu tehdä enemmän ja isommalla rahalla. Samalla niille on voitu hankkia lisärahaa muualtakin, kun tuottajilla on ollut näyttää ulkomaille mentäessä enemmän paukkuja käytössään.”
Valtiolle se on ollut erinomainen asia, sillä tuotantokannustimesta ja ulkomailta tulevat rahat käytetään suurimmaksi osaksi kotimaassa ruokaan, autoihin ja muuhun infrastruktuuriin.
”Hallitukselle kotimaisten tuotantojen rahoitus on verotusmielessä jopa parempi asia kuin ulkomaalaisten toimijoiden tulo maahan, sillä rahat pysyvät yleensä kotimaassa loppuun asti”, Thordarson toteaa.
Mutta ei Hollywood-tuotannoissakaan mitään vikaa ole. Päinvastoin ne tuovat Islannille rahaa ja tunnettuutta, jonka seurauksena myös kiinalaiset mainosfirmat ovat innostuneet Islannista kuvauspaikkana. Thordarson näkeekin Aasian markkina-alueen tulevaisuudessa merkittävänä mahdollisuutena, joka Suomen kannattaa ehdottomasti hyödyntää.
Tuotantokannustin on ollut siis Islannissa iso menestystarina. Arvioiden mukaan jokainen tuotantokannustimeen sijoitettu euro palaa verotuloina tuplana takaisin. Siihen päälle kilahtavat vielä turistien tuomat kruunut.
”Eräässä kyselyssä Islannissa lomailevilta ihmisiltä kysyttiin, miksi he ovat valinneet matkakohteekseen Islannin. Elokuvat ja tv olivat vastauksissa kolmantena, heti yleisen kiinnostuksen sekä ystävien ja sukulaisten suositusten jälkeen”, Thordarson kertoo.
Teksti: Toni Puurtinen
Thordarson oli 9.8.2017 Helsingissä puhumassa Media & Message -tapahtuman yhteydessä järjestetyssä paneelissa. Lisää tietoa tuotantokannustimesta löydät täältä.
