Suuri sekunti ja pieni septimi
Suhdeluvut: sekunti: 9/8 ja 10/9; septimi 16/9 (pyth.) ja 9/5
Suuri sekunti esiintyy puhdasvireisyydessä kahdessa eri muodossa. Toinen syntyy kun samalle sävelelle soitetaan peräkkäin kvintti ja kvartti. Tällöin syntyy suuri kokoaskel, jonka suhdeluku on 8/9.
Pieni kokoaskel syntyy esimerkiksi, kun puhtaasta kvartista edetään luonnolliseen pieneen terssiin.
Seuraavassa suuri ja pieni kokoaskel simultaani-intervallina.
Jos kokosävelaskel esiintyy harmonisesti merkittävällä paikalla (Brahms: II 1. osa, pasuunat), suurempi vaihtoehto on luonnollinen. Melodisesti teräsävel on aktiivinen ja asteittain nousevana luonnostaan korkea.
Pieni septimi esiintyy vastaavasti kahdessa muodossa (tasavireisyyden lisäksi). Oktaavista vähennetty pieni kokosävelaskel synnyttää laajemman, 9/5-septimin; ahtaampi 16/9-septimi syntyy kun oktaavista vähennetään suuri kokoaskel tai lasketaan yhteen kaksi kvarttia. Septimi on harmonisesti ongelmallinen, koska luonnonseptimisointu (4:5:6:7) on tasapainoinen, mutta useimmiten liian kaukana diatonisesta intonaatiosta. Ero luonnonseptimistä laajempaan vaihtoehtoon on peräti 50c, neljännessävelaskeleen. Melodisesti käytäntö vaihtelee, yleisin on luultavasti pythagoralainen septimi, joka ero tasavireiseen on vain 4c.
Tasavireinen pieni septimi:
16/9 (vähän suppea):
9/5 (laaja):
luonnon pieni septimi 7/4 (suppea):
Harmonioissa septimi vaihtelee yhteyden mukaan. Dominanttiseptimisoinnussa hakeudutaan yleisesti pythagoralaista alempaan tasoon; hyvä vaihtoehto siinä yhteydessä on lievä terssin ja kvintin ylävireisyys. (Lisää soinnut-osiossa)