Hanna Hyy

1990 / Helsinki

2017

Akryyli ja öljypastelli paperille

Silmistä lähtevät pienet katseen kädet jatkuu niin kauas kuin silmä kantaa

nostelee tapahtumia, asioita, möhkäleitä/ nostaa katseella ilmiön punttia/ elämänmuotojen muumioita, kovettunutta asian kauneutta/ lahjoja arjen likaisista laaksoista

maailma on havaintojen ruuvipenkki/ kyntensä alta tummunut sormi rikkoo vedenpinnan looppina ees taas uudestaan, suljettujen silmienkään takana ei kuva hellitä tai lakkaa.

Venytä sanojen kerros näkyviin. Kerro tarina tai kohota yksi sana jokerina, valttikorttina ja runona, hetken pysäyttäjänä. Tee kirje tai arvoitus. Ole voimasta, vain hellästi.