Virpi Viljanmaa

1978 / Vaasa

Haluan vastata kysymykseen: Miksi teen taidetta?

Taiteen tekeminen yksin tai toisten ihmisten kanssa on mielenkiintoista, ihanaa, hauskaa, usein erittäin vaativaa, mutta myös hyvin antoisaa. Se herättää usein vahvojakin tunteita ja ajatuksia, jotka kaikki eivät aina ole miellyttäviä tai helppoja. Idealismi, toivo ja rakkaus, liittyvät haluuni tehdä taidetta. Ne pitävät minut hengissä ja henkisesti terveenä tässä aika kovassa maailmassa. Nauru helpottaa, sillä monista asioista löytyy myös hullut ja huvittavat puolensa, ja taiteessa niidenkin kuuluu näkyä.

Hyvä lukija, viereisen sivun kuvassa on pylväskataja. Laajalle levinnyt puu, joka voi elää tuhatkin vuotta, vaatii paljon valoa ja saattaa kasvaa auringonpilkkujen mukaan. Se on suomalaisille, katajaiselle kansalle, myyttinen puu. Sitä pidetään suomalaisen sitkeyden ja periksiantamattomuuden vertauskuvana. Juuri nyt meidän tulee tarkkaan miettiä, mitä maailmassamme tulisi suojella, vaalia ja rauhoittaa. Mikä on arvokasta? Minkä menettäminen köyhdyttäisi inhimillisyyttä ja maapalloa – entä minkä menettäminen köyhdyttäisi taidetta?