Ilman mysteeriä ei ole mitään

Teatterikorkeakoulun uusi näyttelijäntyön professori Hannu-Pekka Björkman haluaa pitää ovet auki kaikkiin taiteisiin, filosofiaan ja kulttuurihistoriaan.

"Isoin asia oli, että pääsi kouluun ja sieltä pois"

1970-luvulla opiskelunsa aloittaneet näyttelijät, dramaturgit ja ohjaajat kokivat monta murrosta. Ammattikoulu muuttui korkeakouluksi, karismaattiset opettajat uudistivat käytäntöjä ja teatterikentällä kupli.

Kursseja, kansainvälisyyttä ja ajankuvan peilaamista

Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutusyksikön vuodet ovat heijastelleet myös yhteiskunnallisia muutoksia.

"Lehmänpää haisi hirveälle"

Opetusteatterin näyttämöpäällikkö Pekka Anttonen on ollut Teatterikorkeakoulussa viidellä vuosikymmenellä. Verstaita on purettu, muutettu ja rakennettu. Esityksiä on pystytetty niin maan alle kuin kaupungin katolle.

Uutta, uudistettua, kokeilevaa ja kierrätettyä

Puvuston hersyvän hauska diktaattori on ollut puikoissa jo 29 vuoden ajan.

Byrkokratian runoutta ja toteutuneita tutkimusunelmia

Uusimpia tulokkaita Teatterikorkeakoulun yksiköihin on esittävien taiteiden tutkimuskeskus Tutke. Se täytti viisi vuotta syksyllä 2012.

Tanssi elää nosteen aikaa

Pöydän ääressä istuu kahdeksan ihmistä. He ovat Teatterikorkeakoulusta 2000-luvulla valmistuneita tanssitaiteen maistereita, jotka ovat kokoontuneet jakamaan muistojaan ja ajatuksiaan opiskelupaikastaan.

"Kaikki on aina hiljaa, kun me puhutaan!"

Tanssi- ja teatteripedagogiikan opiskelijoiden opiskeluvuosiin on kuulunut opettajaidentiteetin etsimistä ja löytämistä, yhteisöllisyyttä ja sisäisten hiekkasäkkien tunnustelua.

Svenska institutionens vandring

Svenska teaterns elevskola hette det i tiderna. Det var där man skolades för att bli skådespelare på de finlandssvenska institutionsteatrarna.

Rehtorit kertovat – muovikassillisesta laskuja osaksi Taideyliopistoa

Teatterikorkea-lehti kysyi neljältä entiseltä rehtorilta, mitä rehtorinajoista on jäänyt päällimmäisenä mieleen ja mitä terveisiä he lähettävät nykyisille teaklaisille.

Yhteisöllisyyttä ja ehdottomuutta kahdessa polvessa

Teaklaiset kahdessa polvessa kertoivat opiskeluajoistaan. Minkälaista koulussa oli opiskella äidin aikana, mikä on muuttunut pojan opiskeluvuosiin mennessä ja minkä pitäisi vielä muuttua?

Tanssia, pölyä ja iloa Senegalissa

Teatterikorkeakoulun opintomatka teki senegalilaista kulttuuria käytännön kautta tutuksi – niin teatterin ja tanssin kuin arkisen bussimatkailunkin muodossa.

Tehtävänanto: Mosambik, teatteri, kolme viikkoa. Aika alkaa nyt!

Neljä TeaKin opiskelijaa tutustui maputolaisten teatteriopiskelijoiden kanssa afrikkalaisen teatterin historiaan Mosambikissa.

Taide pelastusrenkaana yhteiskunnassa

Taiteilijoiden työskentely taiteelle ei-tyypillisissä ympäristöissä lisääntyy Suomessa ja kansainvälisesti. TeaK on vahvasti mukana alan kehityksessä.

Raha, taide ja usko II (I, III)

Niihin aikoihin, kun Rooman valtakunta jakaantui kahtia, nousi varhaiskristittyjen keskuudessa kiivas polemiikki siitä, mikä on pyhän suhde kuvaan. Kuvainkiellosta eli ikonoklasmista käytiin tiukkaa vääntöä Itä- ja Länsi-Rooman välillä.

Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää…

suomalaisen nukketeatterin murroksesta 1970- ja 1980-luvuilla

Teatterikorkeakoulussa on noin 50 jatkoopiskelijaa. Sarjassa tutustutaan heihin ja taiteelliseen tutkimukseen.

Koulutuksella pitää olla visio tulevaisuudesta

Keskustelu Taideyliopistosta tuo mieleen Teatterikorkeakoulun ensimmäisen vuosikymmenen, jolloin korkeakoulu laajeni voimakkaasti ja sai uusia laitoksia ja koulutusohjelmia.

Kutosdivarista legioonalaiseksi

Hulluja nuo roomalaiset. Niin kai voisi todeta Taneli Mäkelä, jonka näyttelijänura lähti pienestä gallialaisesta kylästä. Putosiko hän pataan?