Tässä tehtävässä kohdataan 18 gruppettia, jotka Vaccaj kirjoitti valmiiksi pikkunuoteilla, vaikka yhtä hyvin voitaisiin käyttää kaksoisheleen merkkiä. Kaikki laulun gruppetit alkavat päänuotin yläpuolelta.
Edellisessä harjoituksessa on puhekielen luonnollista painotusta noudattavia painotettuja kaksoisheleitä vaikka muille jakaa. Tässä tehtävässä niiden sukulaiset löytyvät tahdista 11 sanalla fedelità.
Korukuvioista kaksitoista ensimmäistä on merkitty kolmena kolmaskymmeneskahdesosana ja yhtenä kuudestoistaosana pisteellisen neljäsosan jälkeen, kolmen kahdeksasosan aikaraamissa. Aika-arvojen hahmottamiseksi voi olla hyödyllistä ottaa kynä käteen ja laskea huolella niiden jakautuminen. Kun päänuotti itse toistuu kaksoisheleessä, sen aika-arvon pitää Sieberin mukaan vastata melisman aloittavaa nuottia. Siksi melisman viidennen sävelen täytyy tulla näissä kahdessatoista kuviossa kahdeksasosana. Jäljelle jäävä neljäsosa jaetaan sitten kahdeksasosaan ja kuudestoistaosatrioliin.
Harjoituksen loput kuusi kaksoishelettä on merkitty neljänä kolmaskymmeneskahdesosana yhdessä neljäsosan kanssa kahden kahdeksasosan aikakehikossa.
Vaccajn rytmiset ideat johtuvat runon ensimmäisten rivien painotetuista ensimmäisistä tavuista ja hän käyttää niitä läpi koko harjoituksen. Tämä johtaa jälleen erilaisiin ristiriitoihin runon prosodiassa.
Voit aloittaa harjoittelun poistamalla pikkunuotit ja tekstin. Laula jäljellä oleva melodia sopivalla vokaalilla tai vokaaleilla. Keskity legatoon ja fraseeraukseen siten, että ainoastaan joka toinen ykkönen tulee painotetuksi.
Liitä melodiaan seuraavaksi Metastasion hyvin tunnettu runo ja pidä huoli etteivät sanat häiritse legatoa.
Jätä sitten teksti jälleen pois ja ota kaksoishele mukaan. Laula koko vokaliisi mukavassa tempossa (kahdeksasosa = M.M. 100).
Lopuksi yhdistetään koko kirjoitettu nuottikuva runon kirpeään ironiaan. Huomaa miten hienon tulkinnan Vaccaj luo kaksoisheleen ja suuren ylöspäisen intervallihypyn avulla. Myös metriset "väärintulkinnat" voivat korostaa runoilijan kuvaamaa vääryyttä. Korkeammat sävelet voidaan laulaa voimakkaalla painotuksella, jolla kuvitetaan prameutta, jolla kaikki puhuvat uskollisuudesta. Käyttämällä coloratura alla cavallettaa eli "tyrkkimällä" kuudestoistaosia h-äänteen avulla tahdissa 19 voidaan aivan erityisesti ironisoida sanaa fedelta.
Kahdessa viimeisessä fraasissa täytyy hengittää ennen di:tä, vaikka hengitystauko tahtiviivalla ei yleensä tunnukaan orgaaniselta paikalta. Mikään ei estä kuitenkaan ottamasta tarpeeksi aikaa hengitykselle ja tulemasta myöhään seuraavalle ykköselle. Lisää tempoa vähitellen kunnes neljäsosa on noin M.M. 60.
Kaksoishele pitää voida toteuttaa tempossa andante jopa siten että poistetaan koko kuvio tahdista 1 ja annetaan kahden viimeisen äänen (si-do2) tulla kahdeksi kuudestoistaosaksi. Anna ensimmäiselle äänelle neljäsosa ja sido neljän kolmaskymmeneskahdesosan kuvio ääniin si-do2-si-la. Sama jako sopii myös tahtiin 7.
Exercisen tavallisimmassa melismatyypissä voidaan poistaa ensimmäinen ääni ja laulaa yhden kahdeksasosatriolin kanssa kaksi kahdeksasosaa pianistin ensimmäistä kuviota vastaan. Tahdissa 7 annetaan päänuotin korvata neljä kolmaskymmeneskahdesosaa. Tällaisella jaolla voidaan sitten ilman vaikeuksitta päästä tempoon (poco) allegro.
Harjoitus on merkitty kulkemaan tempo rubato. .
Tahdissa 15 oppilas voi kirjoittaa oman kaksoiheleensä.
Lähde
Forshufvud, G. 1994. Con lieve fiato. Lärarhandledning till Nicola Vaccajs Metodo pratico. Göteborgs universitetet.