Ihmisäänen ja vaskisoittimen analogia
Vaskisoittimen ja ihmisäänen tuotossa on paljon yhteisiä piirteitä, mutta myös eräitä merkittäviä eroja. Kummassakin tapauksessa värähtelijä on elävää kudosta ja herätteenä toimii ilmavirta. Resonaattorina laulajilla toimivat lähinnä suu- ja nenäontelot, nielu ja rintaontelo. Niissä on hyvin suuria yksilöeroja ja äänentuoton aikana ne muuttavat kaiken aikaa kokoaan ja muotoaan, esimerkkinä saman sävelen laulaminen eri vokaalien. Laulajan äänihuulet värähtelevät melko itsenäisesti, kun taas vaskisoittajan huulet ovat voimakkaassa vuorovaikutuksessa resonaattorin kanssa.
Vaskisoittimen ja ihmisäänen yhtäläisyyksiä
Ääniväylien erot
Vaskipuhaltimien ja ihmisäänen äänentuotto muistuttavat hyvin paljon toisiaan, vaikka ääniväylät poikkeavatkin toisistaan huomattavasti. Tuttu henkilö on tunnistettavissa äänestään usein yhdestä sanasta, mutta vaatii melkoista asiantuntemusta erottaa saman instrumentin soittajia toisistaan.
Vaskisoiton hienouksiin perehtyneet ammattilaiset usein pystyvät tähän, mutta tunnistaminen tapahtuu pikemminkin musiikillisten parametrien (fraseeraus, artikulaatio, vibraton käyttö ym.) avulla kuin pelkästään äänentuottoa havainnoimalla. Eri ihmisten ääniväylät ovat yksilöllisiä, kun taas soitinyksilöiden erot ovat tässä suhteessa suhteellisen pieniä.
Jos soittimen ääniväylää radikaalisti muutetaan esim. sordinolla, on äänensävyn muutos hyvin selvä. Voidaan siis helposti sanoa, että henkilö soittaa sordinoitua soitinta, vaikka soittajan tunnistaminen ei onnistuisikaan.
 Tulostettava versio |