Sävelten syntytapoja

Jokaisesta soittimesta voidaan löytää kaksi sävelen tuottamiseen tarvittavaa perusosaa: värähtelijä ja heräte (energialähde).

Värähtelijöinä eri soittimissa voivat toimia hyvin monen tyyppiset kappaleet, jotka eroavat toisistaan koon, muodon, materiaalin, massan ja kimmoisuusominaisuuksien suhteen. Värähtelijän ominaisuudet määräävät perustaajuuden (säveltason) ja osittain myös sen sointivärin (osaäänekset). Resonaattori, johon ko. värähtelijä on kytketty vaikuttaa sointiväriin, eräissä soittimissa jonkin verran perustaajuuteenkin.

Värähtelyn aloittamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan heräte (esim. sormi, jousi, kapula, ilmavirta), joka voi olla impulssimainen, tiheiden impulssien sarja tai jatkuvaa virtaa. Syötetystä energiatehosta (energian määrä aikayksikössä) riippuu värähtelyn laajuus, joka määrää sävelen voimakkuuden. Taulukossa on esimerkkejä soittimien värähtelijöistä ja herätteistä.

Sävelten synty erilaisissa soittimissa

Kielisoittimien värähtelijää voidaan pitää lähes 1-ulotteisena (jana) ja esim. patarummun kalvoa 2-ulotteisena värähtelijänä (tason osa), kun sen sijaan huulet on selvästi 3-ulotteinen, hyvin monimutkainen värähtelevä massa. Perusperiaate on kuitenkin kaikissa tapauksissa sama: kielen sävelkorkeutta säädetään pituutta tai jännitystä muuttamalla, kalvon tiukkuutta säteittäisesti muuttamalla, huulten ”viritystilaa” sekä sisäisin lihasvoimin että (valitettavasti) ulkoisella puristuksella.

Jousisoittaja ei voi säätää säveltasoa jousella eikä patarumpali kapulalla – värähtelijällä ja herätteellä on yksinkertaisesti sanottuna eri tehtävät eikä niitä voi toiselta toiselle siirtää, samoin on asia vaskisoittimissa. Huulten värähtelytaajuus riippuu niiden ominaisuuksista, joita on tavalla tai toisella soiton aikana säädeltävä (”suora ääni” tuotetaan pitämällä kaikki muuttujat mahdollisimman vakioina).

Todellisuudessa vaskisoittajan huulten liike on monien eri suuntaisten liikkeiden mutkikas kombinaatio, joka hidastetussa stroboskooppikuvassa muistuttaa aaltoilevaa nestettä (kudokset ovat suureksi osaksi vettä). Liikkeet ovat hyvin yksilölliset, mutta kaikilla samojen luonnonlakien alaiset.

Erilaisten soittimien ääniä