Ilman tehtävät vaskisoittimessa

Vaskisoittimien äänentuotossa ilmalla on neljä erilaista tehtävää:

1. Paineilma

Ennen äänentuoton aloittamista kieli sulkee huuliaukon hieman t-konsonantin tapaan. Huulivärähtelyn aikaansaamiseksi keuhkoihin ja suuonteloon on muodostettava riittävä ilmanpaine. Alaääniä hiljaa soitettaessa riittää pieni ylipaine, mutta mitä korkeammalta ja kovempaa soitetaan, sitä suurempi paine tarvitaan huulivärähtelyn käynnistämiseen ja ylläpitämiseen.

2. Käyttövoima

Kun kieliventtiili avataan, ilma alkaa virrata huuliraosta. Mikäli huulet on sopivasti viritetty, ne alkavat värähdellä samaan tapaan kuin äänihuulet. Tässä vaiheessa osa ilmavirran liike-energiasta siirtyy värähtelijän käyttövoimaksi. Osa jatkaa läpivirtauksena putken läpi, vaikka sillä ei ole äänentuoton kannalta enää varsinaista tehtävää.

3. Seisova aalto

Kun huulet värähtelevät oikealla taajuudella, soittimen sisällä rajatussa tilassa oleva ilmapatsas resonoi ja muodostuu seisova aalto. Se on ilmanpainejakauma, jossa tihentymät (node) ja harventumat (antinode) sijaitsevat tietyillä soittimen geometriasta riippuvilla kohdilla.

4. Systeemin ulkopuolella etenevä aalto

Kun paineimpulssi saavuttaa soittimen kello-osan, osa siitä heijastuu takaisin (ed. kohta) ja osa siirtyy vapaaseen ilmatilaan soittimen ulkopuolelle. Tämä osa on juuri ulkopuolella kuuluva ääni, joka etenee palloaaltona kaikkiin suuntiin n. 340 m/s.

Tulostettava versio