Värähtely - äänenkorkeus
Säveltason (perustaajuuden, äänenkorkeuden) muuttamiseen ei riitä ainoastaan soittimen putken pituuden säätö. Huulivärähtelyn on oltava perustaajuudeltaan oikea tietyn pituiselle putkelle ja halutulle yläsävelsarjan sävelelle.
Huulet ovat elävää kudosta kuten äänihuuletkin. Niiden asettaminen mekaanisesti johonkin tiettyyn viritystilaan on mahdotonta. Kielen tai kalvon virittämiseen käytettävät säätömekanismit ovat tässä suhteessa paljon yksinkertaisempia. Huulten värähtelytaajuuteen vaikuttavat kudoksen kimmoisuusominaisuudet ja rakenne, värähtelevän alueen massa ja muoto.
Harjoittelun myötä soittajalle kehittyy "ansatsi", joka tarkoittaa mm. kykyä säädellä huulten ominaisuuksia erittäin tarkasti siten, että niiden ominaistaajuus on oikea tuottamaan halutun sävelen juuri oikealla hetkellä. Rakenteen lisäksi huulikudoksen kimmoisuutta säätelevät niiden ja kasvolihasten sisäiset voimat sekä suukappaleen puristusvoima.
Ns. ansatsinrakennuksesta on teorioita lähes yhtä paljon kuin soittajia. On olemassa runsaasti vanhoja ja uusia kouluja, joista jokainen voi poimia itselleen sopivat asiat tai keksiä kokonan omat harjoitteet. Lihasten kehittämisessä pätevät samat periaatteet kuin urheilussa. Voimaa kehitetään lyhytkestoisilla, suhteellisen rasittavilla harjoituksilla, kestävyyttä pitkäkestoisilla, kevyemmillä harjoituksilla. Lämmittelyt sekä levon ja rasituksen suhde ovat erittäin tärkeitä myös ansatsin kehittämisessä.
Soittajan fysiologiaan liittyviä tekijöitä
Hyvän äänentuoton edellytys on hyvä hyötysuhde muunnettaessa ilmavirran liike-energiaa äänen aaltoliike-energiaksi. Käytännössä tämä merkitsee kykyä tuottaa kohinatonta ääntä mahdollisimman herkästi eli huulet olisi saatava värähtelemään sävelkorkeuden huomioon ottaen pienimmällä mahdollisella kynnyspaineella. Vaskisoittajalle tärkeitä ominaisuuksia ovat voima, kestävyys, rekisteri ja nyanssiskaala, mutta niiden kehittämistä ei pitäisi tehdä äänentuoton herkkyyden kustannuksella.
Korkeita säveliä varten huulivärähtelijä on viritettävä riittävän tiukaksi (suuret palauttavat voimat), muutoin nopea värähtely ei ole mahdollista. Värähtelyn käynnistäminen ja ylläpitäminen vaativat tällöin suurempaa ilmanpainetta.
Suuri ilmanpaine tai nopea virtaus eivät varsinaisesti tuota korkeita säveliä. Ilma virtaa nopeasti myös alempia säveliä kovaa soitettaessa. Syy-seuraus suhteet tässä menevät toisinaan sekaisin, koska suurempaa ilmanpainetta tarvitaan huulten ollessa tiukemalle viritetyt. Kehon sisäinen ilmanpaine voi nousta ajoittain hyvinkin korkeaksi, mutta hyvin harjoitettu puhallinsoittajan keho sietää tämän eikä siitä yleensä ole haittaa. Luonnollisesti terve järki ja oman kehon kuuntelu on oltava aina mukana harjoitteissa.
Soittajan huulet joutuvat suorittamaan hienomotorista työtään melko epäedullisissa olosuhteissa ollessaan puristuksissa suukappaleen ja hampaiden välissä. Mitä kovempaa ja korkeammalta soitetaan, sitä suuremmaksi puristus kasvaa. Tätä tukevat monet mittaukset ja kokemukset.
Prässäämistä (ulkoista puristusta) on pyrittävä vähentämään, mutta tietty yksilöllinen määrä sitä on olemassa. Hyvin rakennettu ansatsi kestää sen, mikäli soittaja käyttää hyväksi lihasten sisäistä voimaa ja kimmoisuutta niin paljon kuin mahdollista. Velttoon kudokseen kohdistettu puristus salpaa verenkierron, mistä seuraa nopea väsyminen tai jopa kudoksen vaurioituminen.
Tiedot taitojen tukena
Vaskisoitinten äänentuoton hallinta ja ansatsin ominaisuuksien (herkkyys, voima, kestävyys, notkeus, rekisteri) kehittäminen ovat jopa tapauksessa aikaa, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työtä vaativia asioita. Oikoteitä ei ole. Lähestymistavasta riippumatta lopputulos ratkaisee.
Joidenkin mielestä "luonnonmenetelmä" on riittävä - kun tietää mihin pyrkii, keho löytää automaattisesti oikeat toimintatavat. Jotkut taas kehittävät taitojaan analyyttisemmin. Olemme kaikki samojen luonnonlakien alaisia eikä niihin perustuvan tiedon pitäisi ketään vahingoittaa. Hyvässä tapauksessa mielikuvat ovat erinomainen keino oppia ja opettaa. Sen sijaan haitallista voi olla, jos käsitykset perustuvat lähinnä uskomuksiin, väärin ymmärrettyihin mielikuviin ja vieläpä vaihtuvat kovin tiheästi.
Halu saada tietoa voi syntyä vasta jonkinasteisen ongelman yhteydessä, jolloin se saattaa olla myöhäistä. Vaikka kyse on taitolajista, sen kehittämisessä sopiva annos tietoa voi olla suureksi avuksi.
 Tulostettava versio |