Ite tein ja pärjäsin!
Voiko aikuinen kannustaa nuorta uskaltamaan ja osallistumaan, jos ei itse uskalla tai osaa? Muiden muassa tätä kysymystä pohdittiin Ite tein ja pärjäsin! Neljä ideaa nuorten innostamiseen -tilaisuudessa Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Helsingissä 15.3.2017.
Creative and Inclusive Finlandin järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin kolme* menetelmää, jotka on kehitetty tukemaan nuorten osallisuutta. Paneelissa esitysten pohjalta keskustelua kävivät Icehearts-toiminnan perustaja ja pitkän linjan ruohonjuuritason kasvattaja Ville Turkka, Helsingin Ohjaamossa nuorten kanssa työskentelevä Katja Mannerström sekä helsinkiläinen nuori vaikuttaja Jim Koskinen, jotka pohtivat, mitä nuorten osallisuus ja sen tukeminen konkreettisesti vaativat.
CASE 1: Melonnan ABC kasvattaa kohtaamaan vaikeita tilanteita
Luonnossa ei voi kääntää selkäänsä vaikean paikan tullen, vaan haasteet on kohdattava. Paavo Heinonen Vierumäen urheiluopistolta kertoi esityksessään melonnan ABC-kurssista, jonka ytimessä on nuorten vertaisuus.
Esimerkkitapauksessa 9-luokkalaiset ja heitä ohjanneet opiskelijat olivat itse vastuussa melontaretken onnistumisesta: valmistelusta ja toteutuksesta, retkipäivien johtamista myöten. Aikuiset vetäytyvät taka-alalle, ja puuttuvat vain vaaratilanteisiin.
”Jos neuvoista huolimatta jättää eväät teltan ulkopuolelle ja varis syö ne, on silti jotenkin selvittävä”, Heinonen konkretisoi vastuun merkitystä.
Malli vaatii paljon myös opettajalta. On osattava päästää irti huolehtimisesta ja vastuusta, ja luotettava nuorten omiin taitoihin. Kokemus on kurssilla osoittanut, että nuoret ovat pystyneet yllättävilläkin tavoilla kasvamaan vastuunsa ja tehtäviensä tasalle.
Panelistit pitivät loistavana sitä, että nuori saa melontakurssilla itsevarmuutta ja kokemuksia siitä, että vaikeistakin tilanteista selviää. Jotkut nuoret vetäytyvät vaikean tilanteen tullen, mutta kurssilla sellaista mahdollisuutta ei ole.
Mallia on kokeiltu Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeessa.
CASE 2: ERNODin virtuaalinen läksytuki hyödyttää sekä oppijaa että auttajaa
Erityisnuorten osallisuutta kehittävä ERNOD-hanke on tuonut Suomeen virtuaalisen läksytuen, jossa vapaaehtoiset kolmannen asteen opiskelijat auttavat läksyissä nuorempia oppilaita. Projektipäällikkö Sanna Lappalainen kuvasi vertaistukeen perustuvaa mallia win-win-tilanteeksi. Sekä oppija että tukija saavat läksytuesta hyödyn: toinen saa läksynsä paremmin tehtyä, toinen oivaltaa osaavansa ja kykenevänsä opettamaan.
Virtuaalisuus madaltaa kynnystä osallistua, mutta toisaalta paneelissa mietittiin myös toisen ihmisen fyysisen läsnäolon tarvetta. Kasvokkaiseen yhdessäoloon perustuvat läksyryhmät ovat olleet Helsingissä huippusuosittuja. Tanskassa, mallin kotimaassa, virtuaalinen osallistuminen on puolestaan räjäyttänyt läksytukeen osallistuvien oppijoiden ja tukijoiden määrän.
Olennaista mallissa on, että toinen on rinnalla, ei ylempänä.
”Kun nuori ohjaa nuorta, nuori sekä kuuntelee paremmin, että oppii paremmin,” teroitti Jim Koskinen.
CASE 3: Tarinakaruselli tuottaa taitoja tunteiden ja kokemusten sanoittamiseen
Tarinakaruselli edistää hyvinvointia sanataiteen ja runojen keinoin. Korttipakaksi, digipeliksi ja niitä tukeviksi koulutuspalveluiksi tuotteistettu menetelmä on kehitetty ja testattu alun perin vanhuspalveluiden piirissä, mutta ne sopivat kaikenikäisille. Designer Mona Taposen tavoite on, että Tarinakarusellia käytettäisiin myös esimerkiksi sukupolvien väliseen sillanrakentamiseen. Hän kutsuikin kaikki nuorten kanssa työskentelevät mukaan yhteistyöhön.
Runollistamisen hyöty nuorten osallisuuden tukemisessa oli paneelin mielestä hyvin konkreettinen. Sanataide tuottaa nuorille välineitä oman kokemuksen ja omien tunteiden ymmärtämiseen sekä ilmaisemiseen.
”Olen kokenut, että moni nuori ei osaa kuvailla itseään, eikä sanoittaa itseään oman minäkuvan luomiseksi”, kertoi Katja Mannerström työstään.
Tarinakarusellia on kehitetty Hyvinvoinnin välitystoimisto -hankkeen valmennuksessa.
Menetelmät antavat välineitä rikkoa jäätä
Kulttuuri ja liikunta tarjoavat nuorille onnistumisen, uskalluksen ja myös omasta itsestä irrottautumisen mahdollisuuksia.
”Räpissä MC-nimi on olennainen asia, koska se antaa alter egon, joka voi sanoa sellaisiakin asioita, mitä ihminen ei itsenään voi”, tilaisuuden moderaattori Paleface totesi.
Kulttuuri- ja liikuntalähtöiset menetelmät rikkovat totuttuja uria, tarjoavat rohkeuden kokemuksia ja antavat nuorille keinoja ilmaista tunteitaan ja kokemuksiaan.
Jotta nuorten osallisuuden haasteisiin päästään käsiksi kunnolla, on osattava toimia nuorten ehdoilla ja ymmärrettävä heidän todellisuuttaan. Diginatiivien sukupolvelle esimerkiksi puheluun vastaaminen ei ole itsestäänselvyys. Nuori voi kertoa lyhyellä kirjoitetulla viestillä vaikeita asioita, joita hän ei kasvokkain koskaan sanoisi.
Toisaalta jotkut asiat eivät muutu. Ihmisyys ja läsnä oleminen ovat erinomaisia tapoja kohdata kanssaihmisiä, mutta ne vaativat aikaa. Panelisti Ville Turkka kertoi, että aina ei tarvita edes sanoja. Kun nuoren oppii tuntemaan vuosien kokemuksella, tuntee jo kosketuksesta, milloin toisen mieltä painaa jokin huoli.
Kirsi Siltanen, aluekoordinaattori, Creative and Inclusive Finland
Ps. Videot tilaisuudesta ovat katsottavissa täällä ja täällä.
* Valitettavasti Festaripörssin esittely peruuntui sairastapauksen vuoksi. Tietoa Festaripörssistä löydät täältä. Haku ensi kesän festareille on avoinna 31.3. saakka!
