Kuinka innovaatioseteli hyödyttää luovia aloja?

Tekesin asiantuntija Risto Lustila kertoo, mitä luovan alan pk-yritykset voisivat ostaa innovaatiosetelillä – ja oikaisee pari väärinkäsitystä.

Tekes käynnisti syys-lokakuun vaihteessa kokeilun, jossa 5000 euron arvoisilla innovaatioseteleillä vahvistetaan pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Ensimmäisten neljän ja puolen viikon aikana Tekes ehti saada huikeat 575 hakemusta (tilanne 31.10.).

”Olen todella tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt. Osasimme odottaa innostumista ja liikehdintää, mutta suosio on ylittänyt kaikki odotukset”, toteaa Tekesin asiantuntija Risto Lustila.

Kaikista 575 hakemuksesta on ehditty käsitellä 419 hakemusta, joista 302 hyväksyttiin. Ensimmäisten 4,5 viikon hylkäysprosentti on siis 38.

”Saamme hakemuksia 30–40 päivässä, mutta hakemukset käsitellään noin 4 vuorokaudessa. Käsittelytahti on hämmästyttävä! Käsittelijät ovat joutuneet venymään, mutta asiakkailta saadusta positiivisesta palautteesta saa voimaa”, Lustila hehkuttaa.

Tekes ei tilastoi hakijayrityksiä aloittain, mutta myös luovien alojen yrityksille on myönnetty innovaatioseteleitä. Innovaatioseteliä voisi käyttää vaikkapa aineettoman omaisuuden suojaamiseen, markkinointistrategian tekemiseen tai kansainvälistymiseen.

”Innovaatioseteli on luovan alan yritykselle loistava tilaisuus laittaa IPR-asiat kuntoon! Ne tahtovat jäädä hoitamatta, vaikka aineettomat oikeudet ovat useiden luovien alojen yritysten kaikkein arvokkainta omaisuutta.”

Lustila muistuttaa, että tavanomaista myyntiä tai markkinointia ei innovaatiosetelillä voi rahoittaa. Markkinointistrategian tekemiseen sitä kuitenkin voi hyödyntää.

Sen lisäksi, että luovan alan yritys voi saada innovaatiosetelin, se voi myös toimia palveluntarjoajana, jolta innovaatiopalvelu ostetaan. Palveluntarjoajaksi onkin ilmoittautunut suuri määrä luovien alojen palveluja tarjoavia yrityksiä: jos pelkästään A-kirjaimen kohdalla niitä on 25.

”Luovilla aloilla on erityisesti brändinrakentamiseen ja brändistrategiaan liittyvää osaamista, jota palveluseteleillä voi ostaa. Myös muotoilutoimistot ovat aktivoituneet”, Risto Lustila kertoo.

Lustila haluaa korjata väärinkäsityksen, jonka mukaan ainoastaan heille ilmoittautuneilta yrityksiltä voisi ostaa innovaatiopalveluja. Päinvastoin: palveluja voi ostaa kaikilta muiltakin – myös yksityishenkilöiltä ja jopa ulkomailta.

”Jos setelin haltija toteaa jonkun henkilön hyväksi, tällä ei tarvitse olla edes toiminimeä – kunhan käyttää jotakin laskutuspalvelua.”

Vaikka innovaatioseteli on kokeilu, ei seteliä kannata lähteä kiireellä tuhlaamaan. Lustila kehottaa miettimään tarkasti, mihin setelin haluaa käyttää.

”Jos nyt kiireellä hosuu, voi puolen vuoden päästä tulla mieleen joku muu tarkoitus, johon seteli olisikin kannattanut käyttää.”

Tosin – jos setelin saa vuoden 2016 puolella, on vielä mahdollista hakea toista seteliä vuonna 2018 ennen kokeilun päättymistä.

Hakemisen kanssa ei silti tarvitse panikoida, sillä Tekesin setelirahat eivät ole loppumassa.

”Kokeilu on kaksivuotinen, eikä siihen ole erikseen korvamerkitty rahaa. Innovaatiosetelihin myönnetty raha on poissa Tekesin yleisestä myöntövaltuudesta”, Lustila selittää.

 

Lue lisää innovaatiosetelistä täällä.