Luova talous ja palkaton työ
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore ja Taiteen edistämiskeskus julkaisivat maaliskuussa Taiteen ja kulttuurin barometri 2016 – Taiteilijan työskentelyedellytykset muutoksessa -tutkimuksen. Tutkimusta varten järjestettyyn taustakyselyyn osallistui 36 eri alojen taiteilijajärjestöä, jotka edustavat suurinta osaa, eli noin 20 000 suomalaista taiteilijaa. Barometrikyselyyn vastasi 152 taiteilijajärjestöjen hallituksen jäsentä. Barometrin tavoitteena oli selvittää taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenten arvoja ja asenteita suhteessa taiteilijuuteen, taiteelliseen työskentelyyn ja edunvalvontaan.
Pari viikkoa sitten näki päivänvalon toinenkin taiteilijoiden ja luovien alojen tilannetta tarkasteleva selvitys. Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi -julkaisu on Opetus ja kulttuuriministeriön kutsuman Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina -työryhmän raportti. Työryhmän tehtävänä oli kehittää ehdotuksia luovien alojen vahvistamiseksi Suomessa. Parikymmenhenkinen työryhmä muodostui asiantuntijajäsenistä, minkä lisäksi raporttia varten haastateltiin keskeisiä elinkeinoelämän toimijoita.
Julkaisut on kirjoitettu eri tarkoituksiin ja erilaisista näkökulmista, mutta ne käsittelevät samoja aiheita ja alueita. Yhtäläisyyksiä löytyy ja samanmielisyyttäkin. Yhtenä keskeisimpänä ymmärrys taiteilijoiden työskentelyedellytyksen muutoksesta ja paineista toimeentuloon, sosiaaliturvaan, markkinavetoiseen toimintaan ja erilaisiin yrittäjyyden muotoihin liittyen. Toisaalta on myös kiinnostavaa huomata, että välillä ei voi uskoa, että kyse on samoista aloista ja toimijoista, niin kaukana keskustelut tuntuvat olevan toistaan. Tähän tarvittaisiin varmasti lisää yhteisiä keskustelufoorumeja ja tutkimusta.
Välittäjätahojen tarve löytyy molemmista julkaisuista. Pysyvä välittäjärakenne voisi varmasti tukea myös luovien osaajien sisäistä keskustelua, jota on nykytilanteessa kentän hajanaisuuden ja moninaisuuden vuoksi haastavaa käydä. Voisiko olla mahdollista, että ehdotetulla Creative Business Finland -ekosysteemillä olisi myös välittäjärakenteen tehtävä
Kiinnostusta voisi olettaa löytyvän, koska luovat alat ovat Suomessa jo keskisuuri toimiala. Niiden tuottama arvonlisäys sekä osuus työllisistä on suurempi kuin esimerkiksi elektroniikkateolisuuden, paperiteollisuuden tai kaivosteollisuuden. Luovilla aloilla on siis jo nyt merkittävä asema kansantaloudessa. Luovilla aloilla toimivien yli 20 000 yrityksen tuotos on noin 11,2 miljardia euroa (2013) ja ne työllistävät lähes 90 000 ihmistä. Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina -työryhmä uskoo, että sen ehdottamien toimenpiteiden kautta työllisten määrä lisääntyisi luovalla alalla vielä 10 000:llä.
Luovan alan vaikuttavista talousluvuista huolimatta taiteilijoiden työn taloudellinen arvo laskee. Taiteen ja kulttuurin barometrin vastaajista 93% koki, että palkaton työ on ongelma omalla taiteen alalla. Tämä yllättävä ristiriita herättää paljon kysymyksiä. Miksi taiteilijoille ei haluta maksaa, eikö taiteilijoiden osaamista tunnisteta? Millainen määrä uutta työtä, yritystoimintaa ja työpaikkoja luovasta osaamisesta mahtaisi syntyä, jos luovan alan ammattilaisille tarjottaisiin näkyvyyden sijaan palkkaa tai palkkiota? Siis rahaa, niin kuin kaikille muillekin?
Katriina Rosavaara, asiantuntija, Creative and Inclusive Finland
Linkit:
