Uusi työ mullistaa työntekijän osaamisen

Tulevaisuuden työ -seminaari pohti, millaisia taitoja työntekijällä on oltava, jotta hän voi menestyä muuttuvilla työmarkkinoilla.

Toukokuussa 1988 punahiuksinen nainen saapui Tanskan Aarhusissa pieneen työhuoneeseen ja kysyi, haluaisivatko huoneessa istuvat kolme miestä olla mukana pohjoismaisten nuorten Neuvostoliiton valloituksessa. Miehet vastasivat kyllä. Seuraavana vuonna ryhmä järjesti 2000 nuoren voimin rock-konsertin Moskovassa. Sen ei pitänyt olla mahdollista. Nuoret olivat ensimmäisiä länsimaalaisia, jotka majoittuivat neuvostoliittolaisten yksityiskodeissa.

"Mikään, mitä olin opiskellut, ei valmistanut minua tapahtuman järjestelyihin", sanoo tanskalainen poliitikko, aktivisti ja yhteiskunnallinen ajattelija Uffe Elbæk.

Tapahtumasta alkoi ketju, joka päättyi uuden koulutuskeskuksen Kaospilotsin syntyyn. Elbækista tuli koulun johtaja, joka halusi uudistaa koulutuksen.

"Opiskelijan ei pidä saada koulutusta, että hän saa työpaikan. Hänen pitää saada koulutus, jotta hän voi luoda itselleen työpaikan."

Merkitysosaaminen motivoi työssä

Uffe Elbæk puhui 9.5.2016 Helsingissä Creative and Inclusive Finlandin ja Uudenmaan liiton järjestämässä Tulevaisuuden työ -seminaarissa. Hänen viestinsä oli, että koska työmarkkinat, organisaatiot ja kansainvälinen kilpailu muuttavat koko ajan työtämme, myös työntekijän koulutuksen on muututtava. Enää riitä, että työntekijällä on ammatillinen pätevyys. Hänellä pitää olla lisäksi ihmissuhde-, merkitys-, muutos- ja toimintaosaamista. Merkitysosaamisessa työntekijä osaa luoda työlleen ja työyhteisölleen syvemmän merkityksen. Muutososaaminen tarkoittaa Elbækin mukaan sopeutumista työelämässä jatkuvasti eteen tuleviin muutoksiin. Toimintaosaava työntekijä pystyy muuttamaan ideat konkreettiseksi toiminnaksi.

"Koulutus pitää ajatella kokonaan uusiksi. Ei riitä, että oppilaitokset opettavat ammatillisia taitoja, niiden on autettava nuoria selviytymään elämästä", Elbæk painottaa.

Älä odota, että muut tekevät

Elbaekin esityksen jälkeen keskustellut paneeli innostui työn merkityksen korostamisesta.

"Elämme hirveän hässäkän keskellä mitä-yhteiskunnassa. Kysymme koko ajan, mitä pitää tehdä. Meidän pitäisi pysähtyä miettimään, miksi teemme asioita. Miksi-kysymys auttaa luomaa merkityksen työlle", sanoo innovaatioaktivisti, yrittäjä ja kouluttaja Anssi Tuulenmäki.

Kirjailija Tuuti Piippo huomautti, että Suomi on huono maa vaatimaan yksilöltä asioita. Vastuu työn merkityksestä ja muutoksesta on lopulta kuitenkin jokaisen työntekijän vastuulla.

"Niin kauan kun kaikki odottavat, että joku muu tekee jotain, mitään ei tapahdu", Piippo korostaa.

RoihuAkatemian rehtori Tarja Nieminen muistutti, että oppiminen tapahtuu yhä enemmän työpaikoilla.

"Meidän täytyy löytää keinoja, joilla tyypillinen ja epätyypillinen oppiminen on mahdollista yhdistää."

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki muistutti, että jotta ihminen uskaltaa hypätä työelämässä uuteen, hänellä täytyy olla jonkinlainen turva.

"Kunnollinen perustulo takaisi sen, että ihmisillä olisi rohkeus yrittää uutta."

Tulevaisuuden työ -seminaari aloitti Uudenmaan liiton Uusimaa-viikon, jonka tämän vuoden teema on Uusi työ.  

Teksti: Minttu-Maaria Partanen