Arkisto

Tutkien kohti Aasiaa

Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian hanke tutkii aasialaista esittävää taidetta ja kuvataidetta sekä erityisesti aasialaisen ja länsimaisen taiteen vuoropuhelua.

Projektia, koko nimeltään Shifting Dialogues: Asian Performance and Fine Arts eli Vaihtuvat dialogit: Esittävät taiteet ja kuvataiteet Aasiassa rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2011–2014. Mukana on viisi tutkijaa ja neljä jatko-opiskelijaa. Johtajana toimii TeaKin taiteellisen tutkimuksen professori Esa Kirkkopelto.

Kirkkopelto näkee projektin luontevana täydentäjänä juuri päättyneelle kolmivuotiselle Näyttelijäntyö ja nykyaika -hankkeelle, jossa tutkittiin Jouko Turkan teatterikoulutuksen menetelmiä. Aasialaiset perinteet ovat vaikuttaneet länsimaiseen esittävään taiteeseen ja sen filosofiaan monin tavoin. Projektin kautta näitä yhteyksiä voidaan käsitellä uusin avauksin.

Keskeisenä tutkimuksellisena paradigmana on sekä TeaKin että KuvAn linjausten mukainen taiteelliseen käytäntöön pohjautuva tutkimus. Mukana olevien jatko-opiskelijoiden projektit yhdistävät taiteelliset työt osaksi teoreettista tutkimusta. Myös ne tutkijat, jotka eivät tee omia taiteellisia produktioita, osallistuvat hankkeen käytännöllisiin työpajoihin ja kehittävät ajatuksiaan niiden pohjalta. Rahoituksen saaminen Suomen Akatemialta on erityisen myönteistä juuri taiteellisen tutkimuksen ymmärtämisen ja arvostuksen kannalta.

Perinteitä ja nykyaikaa

Hanke on kunnianhimoinen. Aasia on valtava ja monikulttuurinen alue eikä projektin rajaus Itä-, Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan tee tehtävää paljon helpommaksi. Postkolonialistisesta näkökulmasta suomalainen aasialaisen kulttuurin tutkimus on kiintoisa risteysalue. Meillä ei ole siirtomaavaltaperintöä, vaikka olemmekin kulttuurisesti sisäistäneet länsimaisen näkökulman Aasiaan toisena, eksoottisena, mystisenä, arvaamattomana alueena.

Meillä ei myöskään ole museoissamme sellaista Kaukoitään liittyvää taide- ja esineaineistoa kuin esimerkiksi Ruotsissa, suurista siirtomaavalloista puhumattakaan. Vahvassa halussamme samaistua osaksi länttä ja omassa nationalismissamme, jossa voidaan nähdä lännestä ja idästä kolonisoidun historiamme painanteita, olemme kiinnostavasti myös pitäneet ikkunamme kiinni Aasiaan.

Aasian viime vuosikymmenien taloudellinen nousu on kuitenkin kasvattanut myös suomalaista kiinnostusta alueeseen. Siksi on tärkeää, että käytämme hyväksi sitä asiantuntemusta ja Aasiaan liittyvää kulttuuripääomaa, jota Suomessa pitävät hallussaan lähinnä yksittäiset, vuosikymmeniä eri Aasian maiden kulttuureihin perehtyneet tutkijat ja taiteilijat.

Tällainen on esimerkiksi Jukka O. Miettinen, Teatterikorkeakoulusta väitellyt tanssitaiteen tohtori, joka on pitkään tehnyt Aasian esitysperinnettä tunnetuksi sekä luennoiden että yhdessä Veli Rosenbergin kanssa järjestämänsä Aasia Helsingissä -festivaalin kautta.

Teatterikorkeakoulu kustansi vuonna 2010 Miettisen vuosien opetustyön tuloksen, nettikirjan, joka tarjoaa johdannon laajaan Aasian perinteisten teatteri- ja tanssimuotojen maailmaan (www.teak.fi/asian). Miettisen tutkimus Vaihtuvat dialogit -hankkeessa ei toki kata koko Aasiaa, vaan jatkaa väitöskirjan avaamaa Kaakkois-Aasian tanssiperinteen ja -ikonografian tutkimusta.

Ohjaaja, esiintyjä ja fyysisen teatterin kouluttaja Maya Tångeberg-Grischin on toinen hankkeessa mukana oleva pitkän linjan vaikuttaja, joka on toiminut Suomessa 1980-luvulta ja tehnyt maisterintyönsä Teatterikorkeakouluun. Hän on perehtynyt useisiin perinteisen intialaisen esittävän taiteen muotoihin. Tutkimuksessaan hän käsittelee intialaisen ja länsimaisen näyttelijän eleitä ja pohtii erityisesti 1800-luvun pantomiimin eleen ja intialaisen kudiyattam-teatterin eleen yhtäläisyyksiä ja universaalin elekielen mahdollisuuksia ja kognitiivisia aspekteja.

Vaihtuvat dialogit -projekti kuljettaa historiaa, mutta ei keskity vain arvokkaisiin perinteisiin. Mukana ovat myös aasialaisen taiteen nykypäivän jännitteet.

Performassitaiteilija ja -tutkija Ray Langenbach on ehtinyt vaikuttaa Suomessa eri yhteyksissä kolmisen vuotta ja jakaa aikansa Suomen ja Malesian välillä. Suomessa hän on ollut vierailevana professorina sekä Kuvataideakatemiassa että Teatterikorkeakoulussa. Pitkä asuminen Malesiassa ja myös muiden Aasian maiden nykypäivän ja poliittisen tilanteen tuntemus antavat pohjan Langenbachin hankkeelle, jossa hän tarkastelee sosialistisen realismin ilmentymiä Aasiassa. Taiteen ja poliittisen aktivismin yhdistää väitöstutkimuksessaan myös Kuvataideakatemian Jay Koh.

Kiinalaisen esittävän taiteen nykytilan tuo mukaan dosentti Stefan Kuzay, joka on vuosien ajan tehnyt kenttätyötä eri puolilla Kiinaa. FT Anna Thuring puolestaan analysoi kulttuurisia jännitteitä, jotka liittyvät aasialaiseen ja länsimaiseen näyttelijäkoulutukseen ja eri perinteitä yhdistäviin menetelmiin ja esityksiin. Väitöstutkimuksiaan vievät eteenpäin Shoji Kato ja Mikko Bredenberg.

Vaihtuvat dialogit -hanke tuo yhteen erilaisia tutkijoita, luo dialogia, syventää ja törmäyttää ajatuksia ja siirtää tietoa eteenpäin. Ulko- ja kotimaisia asiantuntijoita ja taiteilijoita kutsutaan avoimiin seminaareihin ja työpajoihin.

Lisätietoa: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0400 792 082 sekä TeaKin www-sivuilta (tutkimus > tutkimushankkeet), mistä löytyvät englanninkielinen tutkimussuunnitelma, tutkijoiden esittelyt ja tiedot tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden hankkeista.