Arkisto

Kolmen talon Kirsi

Taloon vuonna 1990. Sen jälkeen sekalaisia hallinnon tehtäviä opintoasioista tiedotukseen ja taloprojektista talouteen kolmessa eri osoitteessa. Tämän vuoden helmikuussa ympyrä sulkeutui, kun hallinnon moniottelija Kirsi Munck aloitti opinto- ja tutkimuspalveluiden johtajana.

1. Ehrensvärdintie, Eira

Minut toi TeaKiin lehti-ilmoitus, avoinna oli opintosihteerin paikka. Työt alkoivat marraskuussa 1990 – valintojen ja opintojen suunnittelua, koordinointia. Kaikki oli erilaista verrattuna nykyiseen. Ei ollut sähköposteja, opintosuorituksista ei ollut kunnon rekisteriä ja opintokirjaan merkittiin se mitä oli tehty. Yhdenkin kurssin nimi oli vain ”Pallot”. Opetus- ja tutkimusneuvostoa ei ollut ja hallituksessa käsiteltiin vielä tuntiopetusmääräyksiä. Jälkeenpäin ajatellen oli se välillä vähän pipertämistä.

Painetulla opinto-oppaalla oli iso merkitys, valinnaisuutta ei juuri ollut ja kaikki tekivät pitkälti samoja asioita. Ajattelu meni jotenkin niin päin, että mietittiin mitä opiskelija ei ole tehnyt, sen sijaan että olisi katsottu mitä hän on suorittanut. Oli huoli siitä, että opiskelijat eivät valmistu vaan karkaavat liian aikaisin töihin.

Kansainväliset vaihdot käynnistyivät pikku hiljaa, Nordplus oli pitkään ainoa mahdollisuus. Ja sitten yhtäkkiä ryhdyttiin puhumaan perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Muutos oli nopea eikä se ollut aina helppoa. Opettajatkin olivat aikoinaan opiskelleet aivan erilaisessa systeemissä.

2. Kulttuuritalo, Alppila

Yhden syksyn olin tanssitaiteen laitoksen suunnittelijana, mutta kun muutimme 1992 Kulttuuritalolle, olin takaisin keskushallinnossa. 1990-luvulla tuli luvuilla johtaminen. Mitä pidemmälle se kului, sitä tarkemmaksi ja keskitetymmäksi suunnittelu muuttui.

Tehtiin pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitelmia, raportoitiin, arvioitiin koulutuksen rakenteita pitkälle eteenpäin, laskettiin virkoja, tutkintomääriä ja tuntiopetusta. Asetettiin tavoitteita ja arvioitiin niiden saavuttamista. Keskeinen lyhenne oli TTS – toiminta- ja taloussuunnitelma. Jossain vaiheessa tulivat sisäiset tulosneuvottelut ja tehtiin tulossopimuksia.

Vuonna 1997 alkoi uuden talon suunnittelu. Minusta tuli projektipäällikkö. Se oli sukellus rakentajien, rakennussuunnittelijoiden, arkkitehtien ja kiinteistöihmisten maailmaan. Työhön kuului tilojen käytön suunnittelua, hankintojen koordinointia, istumista työmaakokouksissa ja henkilöstön muutoskoulutusta.

Oli iso juttu miettiä miten saada ihmiset viidestä osoitteesta yhteen ja miten he sijoittuvat. Mielenkiintoista se oli, vaikka kaikki oli paperilla, niin eivät asiat aina ihan niiden mukaan menneet. Välillä yllätti myös hierarkkisuus. Hommaan kuului myös toiveiden kartoitus. Muistan, että taloon olisi haluttu kaksikymmentä (!) keittiötä, kaikki halusivat oman. Aivan niin montaa ei tullut.

3. Haapaniemenkatu, Sörnäinen

2000-luvulla olin pariin otteeseen poissa TeaKista, ensin ulkomailla, sitten TKK:lla ja Evirassa. Tie on tuonut aina takaisin.

Vuosikymmentä on leimannut strategioiden teko, nimenomaan uudella otteella. Ennen käytettiin suuria sanoja ja ne olivat enemmän ”kaikkea hyvää kaikille” -tyyppisiä. Nyt ne ovat kohdistetumpia ja konkreettisempia, niihin on liitetty mittareita ja katsottu toteutumista. Talossa tehtiin muun muassa kansainvälistymisstrategia.

Haapaniemenkadun aikaan mahtuu monenlaista. Muiden taideyliopistojen ja ammattijärjestöjen kanssa olin rakentamassa palkkausjärjestelmää. Jonkin aikaa hoidin tiedotuspäällikön viransijaisuutta. Ja suunnittelupäällikön virka alkoi 2006. Se tarkoitti jälleen raportointia ja muun muassa laatuprojektiin osallistumista. Siinä olin loppuvaiheessa laatupäällikkönä. Hallintojohtajana olin syksyn 2007.

Nyt helmikuussa ympyrä tavallaan sulkeutui. Aloitin opinto- ja tutkimuspalveluiden johtajana. Se on paluu lähemmäs opintoasioita, niiden suunnittelua, kehittämistä ja koordinointia. Kokonaisuuteen kuuluvat kirjasto, opintohallinto ja -palvelut sekä opetuksen suunnittelu.