Arkisto

Jos ei näillä eväillä, niin ei sitten millään

Kolumni Kun minulta tiedusteltiin kiinnostusta ja halukkuutta liittyä Teatterikorkeakoulun hallituksen jäseneksi, oli pakko pysähtyä miettimään. Mitä annettavaa minulla olisi sidosryhmäjäsenenä hallituksen työskentelyyn? Olenhan koulutukseltani juristi ja ollut koko urani liike-elämän palveluksessa. En myöskään ole ollut mikään kulttuurin suurkuluttaja, vaikkakin sen nauttija monilla osa-alueilla.

Koska olen aina ollut kiinnostunut uusista haasteista, päätin ilmoittaa olevani käytettävissä, mikäli minut valittaisiin. Päätökseni perustui hankkimaani tietoon Teatterikorkeakoulun toiminnasta ja siihen uuden yliopistolain taholta kohdistuvista haasteista.

Hankkimani tiedon pohjalta totesin heti kuinka vähän Teatterikorkean toiminnasta ja sen laajuudesta tiesin. Ystäväpiirini kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen totesin myös heidän tietojensa pohjautuvan valtaosaltaan Jouko Turkan aikakauteen ja siis puhtaasti näyttelijäkoulutukseen.

Kun nyt olen toiminut sekä entisen että uuden yliopistolain mukaisessa hallituksessa, olen paitsi ymmärtänyt Teatterikorkean toiminnan laajuuden, niin myös sen korkean laadun.

Uuden yliopistolain edellyttämät muutokset selvästi huolestuttivat ns. vanhan hallituksen, talon sisältä tulleita, jäseniä. Pelkona oli ulkopuolisten jäsenten halu muuttaa toimintaa nykylinjasta joksikin muuksi. Uskon, että tuo pelko on ainakin osin, ellei jo kokokaan voitettu.

Ulkopuolisten ns. sidosryhmäjäsenten tavoite on aivan sama kuin korkeakoulun toimivan johdon: korkeatasoisen koulutuksen tarjoaminen ja mahdollisimman hyvien toimintaedellytysten luominen tuleville vuosille.

Hallituksen ensisijaisena tehtävänä on huolehtia hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Strategiset suuntaviivat, jotka pohjautuvat korkeakoulun sisäisiin prosesseihin, hallitus käsittelee ja hyväksyy toimivan johdon esityksestä. Hallitus ei laadi strategioita eikä osallistu eikä saakaan osallistua korkeakoulun operatiiviseen toimintaan.

Keväällä 2010 hallitus teki hallitustyöskentelystä oman sisäisen kyselyn, jonka vastaukset käsiteltiin avoimessa keskustelussa. Harvoin olen nähnyt niin positiivista palautetta hallitustyöskentelystä. Tämä kannustaa meitä hallituksessa entistä ponnekkaammin pitämään huolta Teatterikorkeakoulun hyvinvoinnista.

Oma roolini hallituksessa on selkeästi painottunut talous-, kiinteistö- ja sijoitusasioihin. Hallitusaikanani olen kuitenkin oppinut paitsi eri opintosuuntien koulutuksesta niin myös alan terminologiaa. Olen ylpeä siitä, että voin nyt eri yhteyksissä kertoa tietämättömille mitä Teatterikorkeakoulussa tehdään ja kuinka laaja-alaista opiskelu siellä on.

Lähiajan haasteista varmasti suurin on mahdollisesti perustettava uusi taideyliopisto. Asiasta käydään paitsi vilkasta keskustelua, niin tehdään jo konkreettista selvitystyötä. Tämä vaatii runsaasti ponnisteluja myös Teatterikorkeakoululta. Selvitystyön tulisi olla valmis vuoden loppuun mennessä.

Kun katson taaksepäin ajanjaksoa, jonka olen saanut olla kehittämässä Teatterikorkeakoulun tulevaisuutta, tuntuu uskomattomalta kuinka paljon asioita on käsitelty ja kuinka paljon on saatu aikaiseksi.

Silti edessä on vielä paljon haasteita, jotka tulee hoitaa ja saattaa kunnialliseen päätökseen. En epäile hetkeäkään ettei näin tapahtuisi. Korkeakoululla on asioihin paneutuva ja aikaansaava johto, erinomaisen osaava henkilöstö sekä tuleville vuosille upeita kulttuurikokemuksia tarjoavat opiskelijat.

Jos ei näillä eväillä Teatterikorkeakoulusta synny alan huippuyliopistoa, niin ei sitten millään.

Kirjoittaja on Teatterikorkeakoulun hallituksen sidosryhmäjäsen.