Arkisto

Tutkimusmatka kehoon

Riisun kuuliaisesti kenkäni (reikä sukassa!), ympyrässä tehdään tilaa ja asetun tuoleineni joukkoon. Valmistaudun jo repliikkiini: ”Hei, nimeni on Pekka. Olen huono istuja.”

Ryhdittömien ja huonokroppaisten AA-kerho? Onneksi ei. Malcolm Manningin kurssi ei syyllistä, ei vaadi parannusta, ei välttämättä tarjoa edes lopullisia neuvoja. Se mihin BodySchool kutsuu, on matka ihmiskehoon ja ruumiin ja mielen harmoniaan. Ota tai jätä.

Tämänkertaisella, kolmen viikonlopun kokonaisuudella on erityinen teema, päätetyöskentely – Somatic Ergonomics: How to sit at the desk working on a computer and not suffer ... and maybe even enjoy it!

Reissu käynnistyy siltä istumalta, tuoleilta. Asetamme ahteria reunalle ja taas taakse. Taivutamme jalkoja sivulle ja eteen. Liikutamme päätämme puolelta toiselle. Vähitellen siirrymme lajitoverimme luurangon ääreen ja tutkimme sen rakennetta ja liikettä.

Kunnes päädymme lattialle. Keskeinen elementti kurssilla on niin sanottu Feldenkrais-menetelmä.

Moshé Feldenkrais (1904–84) oli nuoruudessaan intohimoinen jalkapalloilija, mutta polvivamma esti pelaamisen. Leikkaushoidon epävarmuus sai fyysikoksi ja insinööriksi opiskelleen Feldenkraisin tutkimaan anatomiaa ja kuntouttamaan polveaan omin avuin. Syntyi somaattinen eli kehollinen oppimismenetelmä, joka oli hyödynnettävissä laajemminkin.

Suomen Feldenkraisyhdistyksen mukaan menetelmällä ”ihminen lisää tietoisuuttaan, syventää kehontuntemustaan ja lisää kehonsa hallintaa miellyttävien ja yksinkertaisen, joskin epätavanomaisten liikkeiden avulla”. Tarkastelemalla rennosti mutta keskittyneesti kehon liikkeitä ja niihin liittyviä aistimuksia ja ajatuksia, oppilaan tulisi havaita yhä pienempiä eroja liikkeen suorittamisessa ja tuntemuksessa. Toivottuna tuloksena on järkevämpi, ekonomisempi kehonkäyttötapa.

Selvä, siis takaisin Teatterikorkean saliin. Patjalla pötköttäessä feldenkraisilaisen tavoitteen saavuttaminen tuntuu aluksi kaukaiselta. Manning pyytää meitä sulkemaan silmät ja liikuttamaan niitä luomien alla vastakkaiseen suuntaan kuin päätämme. Nostamme ja laskemme käsiämme. Ja niin edelleen, tutustumme ruumiiseemme pienillä ja meditatiivisilla liikkeillä.

Ja kas, ylös noustessa keho todella tuntuu erilaiselta, kevyemmältä. Vaikutus kestää iltaan, normaali sunnuntaiahdistus on vaimeampi. Onko tästä kiittäminen Malcolm Manningia vai hänen soveltamaansa metodia? Ilmeisesti molempia.

Kuten Feldenkrais, myös Manning taisteli ruumiinsa kanssa. Lapsuuden jalkavaivat ja nuoruuden liikkumiskielto koettelivat miestä sekä henkisesti että fyysisesti. Osteopaatin kehotus ryhtyä uimaan johti vähitellen sirkuksen, teatterin ja tanssin pariin. Opinnoissa eteen tullut Feldenkrais-metodi aiheutti wow-elämyksen.

– Se muutti elämäni, mutta en kutsu itseäni Feldenkrais-opettajaksi. Yhtä paljon minuun on vaikuttanut vaikkapa shiatsu, kontakti-improvisaatio tai kiinalainen lääketiede. Kurssilla yritän saada ihmiset tietoisiksi kehostaan leikkimielisillä kokeiluilla. Anatomiaa enemmän kyse on kokemisesta ja tuntemisesta. En tarjoa ohjekirjaa, vain vihjeitä ja ajatuksia. Se ei ole terapiaa, selittää Manning myöhemmin kahvin ääressä.

Opettajana Manning on toiminut vuodesta 1996. BodySchool-konsepti lähenee kymmenen vuoden ikää. Tekijälleen se oli aikoinaan tutkimusprojekti, sitä se on osin edelleen.

– Huomasin istuvani paljon tietokoneen ääressä. Miten kehoni siihen suhtautuu? Asetin siis itselleni kysymyksen ja pyrin vastaamaan siihen opettamalla. Se on kuin tutkimusta, josta ehkä syntyy jotain minkä voi toistaa.

Mitä sitten kokemastaan ajattelevat ”tutkimusapulaiset”, kurssin oikeat osallistujat?

– Yllätyin myönteisesti. Oletin, että se voisi olla yksi huuhaa-menetelmä lisää, mutta kurssilla oli myös anatominen ja fysiologinen perusta. Miellyttävää oli kehon toiminnan havainnointi ja muuttaminen. Pienet liikkeet tehosivat esimerkiksi olkapäissä. Huomasin myös, että stressin tunteeni vähenivät ja uneni tasapainottui, kertoo fysioterapeutti Satu Porras.

Tyytyväiseltä vaikuttaa myös Sibelius-Akatemian lehtori Ritva Koistinen.

– Illalla musisoidessani hämmästyin selkeitä fyysisiä aistimuksiani. Se tuntui vapautuneisuutena ja soittamisen liikkeissä. Ja tunne heijastui mielialaan. Kiireen ja väsymyksen keskellä tunsin itseni virkeäksi.

Seuraava BodySchool -kurssi pidetään keväällä 2011 Teatterikorkeakoulun Avoimen yliopiston järjestämänä. Malcolm Manningin kotisivut osoitteessa: www.movetolearn.com.