Arkisto

Mustin ja valkein koskettimin

Työpaikkaa vaihtaessaan useimmat haluavat pitää pienen tauon, jättää mennyttä taakseen ja liukua rauhallisesti uuteen vaiheeseen. 

Soitto haastattelua varten Forest Hillin kotiin on nostanut Cravenin flyygelin äärestä, kesken Ravelin harjoittelemisen.

– Muutan maaliskuun lopussa Suomeen ja saavuttuani aloitan työt seuraavana päivänä. Sitä ennen täytyy lopetella työt täällä. Lisäksi minulla on konsertti ja haluaisin saada valmiiksi sävellykseni klarinetille, viululle, alttoviululle ja sellolle, luettelee Craven.

Viimeiset kuusitoista vuotta koti on ollut Lontoossa. Aluksi suunnitelmissa oli ura musiikin parissa, mutta hallintoasiat hiipivät mukaan. Nyt osoite vaihtuu Helsinkiin, työ Teatterikorkeakoulun hallintojohtajana käynnistyi huhtikuun alusta. Tehtävässä yhdistyvät Cravenin elämässä risteilleet erilaiset ammatilliset teemat luonnolliseksi kokonaisuudeksi, kuten hän itse asian muotoilee.

Kuuntelijaa teemojen tahti kyllä hengästyttää. Polkaistaan se käyntiin 1990-luvun puolivälistä, nuoren musiikin opiskelijan kotikaupungista.

– Turun konservatoriossa musiikkioppilaitoksen opettajan tutkintoa suorittaessani hain lisäoppia mestarikursseilta. Lontoolainen opettaja suositteli, että jatkaisin opintojani paikassa, missä kulttuuritarjonta olisi laajempaa. Matkasin siis Englantiin ja opinahjoksi tuli Trinity College of Music. Paneuduin pitkälti Franz Lisztiin ja suoritin musiikin maisteritutkinnon.

Musiikki ja Lontoo veivät mennessään. Korkeakouluksi vaihtui Royal Academy of Music, missä Craven keskittyi vielä enemmän soittamiseen ja fortepianoon. Ohessa valmistui Åbo Akademin filosofian maisterin tutkinto. Soittamisen rinnalla kasvoi kiinnostus myös tutkimustyöhön ja halu syventyä Lisztiin. Suunnaksi tuli Royal Holloway, University of London, missä syntyi musiikkitieteen väitöskirja.

Väitöskirjatyön loppuvaiheeseen sattui myös "kohtalokkaaksi" osoittautunut sivuaskel.

– Sain työpaikan Royal Hollowayn hallinnosta. Huomasin, kuinka kiinnostavaa oli nähdä se, kuinka asioita valmistellaan, kuinka ne etenevät ja vaikuttavat. Se oli kimmoke ja ryhdyin rakentamaan työuraa siltä suunnalta.

Reilut kymmenen vuotta Craven on toiminut erilaisissa hallinto- ja johtotehtävissä eri yliopistoissa. Kaiken aikaa vieressä on kulkenut myös musiikki. Musiikkitiedettä hän on opettanut yliopistoissa sivutoimisesti vuodesta 2001. Julkaisuja on syntynyt musiikin ja yliopisto- ja taidehallinnon alalta, mistä taskussa on yliopistohallinnon MBA-tutkinto. Aikaa on piisannut vielä järjestötoimintaan niin taide- kuin kulttuurielämässä ja kansainvälisessä nuorkauppakamarissakin. Ja aivan kuin tässä ei olisi tarpeeksi: paraikaa meneillään ovat lakitieteen opinnot, sävellyksen opintojen ohella.

Aika Lontoossa on ollut näköalapaikka täkäläiseen yliopistomaailmaan, jota sattumoisin ovat leimanneet yhteenliittymiset ja rahoituksen rakenteen muutokset. Ensi syksynä Englannissa ja Walesissa niin brittien itsensä kuin myös sinne EU:n alueelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut nousevat 9 000 puntaan. Myös opiskeluaikoja pyritään lyhentämään. Keinona on käytetty muun muassa läsnäolopakkoa, poissaolot johtavat äärimmillään erottamiseen.

Kuluvan vuoden maaliskuuhun saakka Anne Cravenilla oli toimistot kahdella University of East Londonin kampuksella, Docklandissa ja Stratfordissa. Johdettavina ja hallinnoitavina olivat laki- ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan viisi osastoa, joissa opiskelee 2 600 opiskelijaa.

Ura jatkuu nyt maassa, jota brittikollegat pitävät koulutuksellisena paratiisina.

– Olin aina ajatellut, että jos Suomessa aukeaa mielenkiintoinen paikka, niin olen kiinnostunut. Olin myös miettinyt, että joskus haluan olla yliopistossa hallintojohtajana ja nimenomaan taideyliopistossa. University of East Londonissa olin keskeisessä roolissa, kun kaksi suurta tiedekuntaa, käytännössä kaksi korkeakoulua, yhdistettiin. Tulee siis olemaan todella mielenkiintoista työskennellä kolmen yliopiston yhdistämisen parissa.

– Mukavaa on päästä myös teatterin maailmaan. Opiskeluaikana Lontoossa kävin todella paljon esityksissä. Esimerkiksi Central School of Speech and Draman lopputyöt ovat jääneet mieleen erityisen hyvinä.